Ensimmäiset ravipätkät ajaen

Valjastettiin Pahvi tänään taas kärryjen eteen - ilman kuolaimia edelleen, kuten kuvasta näkyy. Sählättiin Outin kanssa Selssin rintaremmista tammalle potkuremmi, ihan vain eilisten sekoilujen takia, ja on se nyt muutenkin hyvä olla. Vähän varmempi olo, kun nuorukaisen kanssa on liikenteessä!

Mohvi (Sahvi > Pahvi > Mohvi) oli hoitamisen ajan taas puoliksi minun käsissä narun päässä, Outi harjaili tamman ja katteli kaviot, jotka nousivat taas ihan megahyvin! Ihmeteltiin myös tamman kaulaa oikealta puolelta, se on ihan hirmuisen läikikäs. Ja ei siis väriltään, vaan karvoiltaan. Tammalla on varsinkin oikealla puolella kaulassa iiisoja alueita, joissa karvat kasvaa ns. väärään suuntaan. Mikä lie karvavamma tuollakin on! :-D Tai sitten ne on jotain megaisoja pyörteitä, ja jos hevosella on monta pyörrettä, kertoo se viisaudesta (8 Melexillä on kaksi vierekkäin otsalla, ihan näin tiedoksi.

Outi oli ensiksi ratissa kiinni, ja minä pidin tammaa pihalta poistumisen ajan kiinni riimunarussa, ihan vain vetoapuna toimien. Kun päästiin melkein pihasta pois, päästin tamman irti ja räpsin kuvia.

Mentiin tuota tuttua tien pätkää jota ollaan ennenkin menty, ja jossa ollaan käyty kiertämässä puu rykelmä ja tultu takaisin. Tänään jatkettiin vähän eteenpäin, ja juuri, kun Outi oli sanonut, että tällä tiellä tuskin tulee autoja vastaan, niin eikös sieltä mutkasta kaartanut auto. Kuski oli onneksi fiksu ja hidasti hyvin, ja tiellä oli juuri kohta, johon me päästiin hyvin väistämään. Ei sillä, että tuo sanoisi mitään henkilöautoista, mutta parempi ottaa varman päälle varsinkin noiden kärryjen kanssa.

Otettiin ensimmäinen ravipätkä niin, että minä juoksin tamman vieressä ja Outi ohjaili kärryiltä. Kun se sujui loistavasti, otti Outi auton ohittamisen jälkeen ravipätkän ja minä jäin taakse kävelemään. Kaasu ja jarru toimi moitteetta! Mahti vaava <3

Käännyttiin vähän leveämmässä kohdassa, ja se oli taas ehdottomasti lenkin vaikein juttu. Kääntämisen jälkeen vaihdettiin kuskin ja kameramiehen paikkaa.

Vähän tuo meidän ohjaustehoste on kiemurtelevainen, mutta kerta kerralta paljon parempi! Ensin meinasin, etten ota ravia kotiinpäin ollenkaan, kun tamma oli vähän menossa, mutta otettiin sitten kuitenkin. Outin pyysin jäämään taakse kävelemään, kun tamma oli muutenkin hirveästi Outin perään.

Raviin siirryttiin tosi hyvin, ravattiin pieni pätkä ja siirryttiin takaisin käyntiin. Varsa sai valtavat määrät kehuja ja itse patsastelin, että on meidän pakko ollut tehdä jotain oikein, kun tamma näin hyvin toimii :-)

Laitumella tamma pääsi vielä viilentävään suihkuun ja ötökkämyrkytyksen turvin takaisin laitumen puolelle.

Ja koska ikinä ennen en ole varsaa kehunut, niin on se hiano! Ihan mahottoman :-)