Vaikka karvainen, helposti huolestuva Pessi ja siivekäs, huoleton Illusia ovat monilla tavoin toistensa vastakohtia, he ystävystyvät.
Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia

19. syyskuuta 2017

What's on the menu?

Mitä löytyy kahden karvaisen mustan ponin ruokalistalta, hyvän heinän ja veden lisäksi (tietty)?
No seuraavaa;

Minos syö iltaisin;
1dl Racing Mash (kuivamäärä)
1mitta Black Horse Sinkki
n. 0,5dl Pavo VitalComplete -kivennäinen
0,5dl Chian siemen

Chia - Pavo kivennäinen - Mash - Sinkki
Minoshan söi pitkään Marstallin kivennäistä (Force), mutta viime keväänä se lakkasi maistumasta samalla, kun Minos rupesi syömään sitä pelkästään. Ruuna oli sitä mieltä, että jos tarjolla on pelkkää kivennäistä, niin en syö :-) keväällä ostin Pavon kivennäisen kokeiluun, ja se uppoaa erittäin helposti Mashin kanssa.
Tuo Racingin Mash on Minoksen suurinta herkkua, ja sen kylkiäisenä uppoaa ihan mikä tahansa. Mash menee siis lähinnä siksi, että sen kanssa uppoaa niin kivennäiset, Chiat kuin sinkitkin. Mashiä lähtee mukaan myös pidemmille (esimerkiksi koko päivän kestäville) näyttelyreissuille, sen kanssa kun saa Minoksen juomaan, oli seos sitten kuinka laihaa tahansa. "Fatty Minis" on vaan sitä mieltä, että tuo desin kuivamäärä on iiihan liian vähäinen! Mashin kanssa menee helposti myös psylliumit, jota meillä nautitaan ilman sen kummempia oireita ihan varmuuden vuoksi.

Isla syö iltaisin;
1dl Racing Mash (kuivamäärä)
2dl Black Horse Basic
2dl Black Horse Breeder
n. 0,5dl Pavo VitalComplete -kivennäinen
0,5dl Chian siemen

Chia - Pavo kivennäinen - Mash - Basic - Breeder. Tätä kirjoittaessa Isla on psylliumkuurilla, ja Chian syöttäminen alkaa itseasiassa vasta, kun kuuri on loppu :-)
Näyttääpäs Islan menu ihan valtavalta tähän kirjoitettuna.. oho! En ole kokenut olevani tuhannesta purkista syöttäjä, mutta siihen se pikkuhiljaa näköjään kallistuu...
Minos söi samoja Basiciä ja Breederiä tämän vuoden kevääseen, ja sillä ravinnolla kasvoi hyvä nuori ponin alku. Määriä vaihdellaan talven mittaan miten tarvitsee, saatetaan lisätä desin verran toista tai ottaa pois. Riippuu miltä poni näyttää! Tällä 2+2 annoksella on menty nyt laidunkauden jälkeen, ja hyvältä näyttää.
Breederissä on korkea valkuaismäärä, ja se onkin tarkoitettu mm. siitostammoille ja kasvaville nuorille. Basic taas on matalatärkkelyksinen täysrehu, joka ei periaatteessa vaadi muuta kuin hyvän heinän rinnalleen. Koska kyseessä on kuitenkin kasvava nuori, on lisävalkuinen (ja kivennäinen) lähes välttämätöntä kuitenkin syöttää pussista.

Isla on vähän maantonkija tyyppinen, ja aika herkkä mahastaan. Isla saakin psylliumkuurin heti kun on edes pieni aavistus, että siellä saattaa olla hippunenkin hiekkaa. Mashin kanssa uppoaa tämäkin, ja tästä syystä Isla saa lisäksi Chian siementä ylläpitääkseen suoliston hyvinvointia.
En itse usko Chian voimaan niin täysin, että uskaltaisin käyttää pelkästään sitä hiekanpoistoon suolistosta. Uskon kuitenkin, että kun Chiaa syö jatkuvasti, kuljettaa sen muodostama lima suolistosta pikkuhiljaa siellä ehkä olevaa hiekkaa ulos.
Eikä tuosta varmaan haittaa ole kummallekaan! Iho ja karvapeite kiittää, luulisin.

Tälläinen on kahden nuoren ponini ruokavalio, Basic ja Breeder ovat tosiaan tuttuja rehuja kasvattajalta asti, ja olen kokenut ne hyviksi perusruuiksi jatkossakin. Minos ei tällä hetkellä tarvitse oikein muuta heinän rinnalla, kuin kivennäisen, mutta Mashiin sekoitettuna siinä sivussa uppoaa helposti vähän kaikkea muutakin.

Miltä kuulostaa?!

Lue lisää

18. syyskuuta 2017

Raviradalla hölkällä


Laihiskuurilainen Minos 3v pääsi tänään ekaa kertaa raviradalle ravailemaan! Viime vuonna oltiin Turun Metsämäen keskellä olevalla nurmella näyttelyssä, ja sitä edeltävänä parkkipaikalla myöskin näyttelyissä. Paikkana siis periaatteessa tuttu, mutta omistajaa jännitti sen verran ennakkoon, että kärryille pyysin suosiolla osaavan kuskin. Minoskin sai hyvän ensivaikutelman radasta, kun kyydissä istui kuski joka tietää mitä tekee.
Minoksellahan ei siis ole ravioikeuksia, joten raveissa se ei koskaan tule kilpaa juoksemaan, mutta mukavaa ja erilaista hommaa tämä on! Kivaa vaihtelua niin ponille kuin omistajallekin.



Yksi pikkupukki nähtiin heti radalle mennessä, ja myötäpäivään kulkiessa Minos heitti etusuoralla uukkarin, tai yritti ainakin kovin. Pikkuruuna oli sitä mieltä, ettei nyt YKSIN voi tonne kaukasuuteen ravata, ei vaan pieni poni ymmärtänyt, että sieltä pääsee ympäri :-D seuraavat kierrokset menikin sitten ihan ongelmitta, ja jopa niin rennosti, että kuski uskalsi ottaa ohjat yhteen käteen ja napata videonpätkää! Ei siis mikään hurja peli ollenkaan!



Hienosti Minos jaksoi mennä ravilla ja välillä myös pätkiä (pyynnöstä) laukalla 3,6 kilometrin verran. Just passeli määrä ekalla kerralla, varmaan olisi vielä kierros tai pari mennyt, mutta mitä sitä nyt turhaan kaikkia mehuja viemään. Menee muuten maku koko touhusta ponilla!
Ei me normaalisti kotonakaan heitetä kuin noin 4km lenkkejä, nuori poni kun on vielä kyseessä.


Minokselta ei löydy minkäänlaista kilpailupäätä, joten sinänsä ravikilpailuoikeudettomuus ei haittaa :-D vauhti ei päätä huimannut, mutta kuskin mielestä ei kuitenkaan ihan mahdoton poni ollut kärryjen edessä, vauhdinkaan puolesta! Tämä(kin) ruuna tuppaa olemaan vaan sellainen, ettei viittis mitään ylimäärästä tehdä. Kyllä sitä vauhtia tulee sieltä iän myötä lisää, uskoisin.

Hauskaa vaihtelua, ja varmasti mennään vielä monen montaa kertaa radalle hölkkäilemään!
Lue lisää

13. syyskuuta 2017

Kesämuistoja osa 1

Taimiojan Laura kävi alkukesästä, ehkä kesäkuun puolella, kuvaamassa Minosta ja Islaa. Osui siihen linssin eteen tallin muitakin mustia poneja, mutta pääpaino oli "Islameissa", seuraavassa osassa Minosta ja Islaa näkyy rutkasti!
Kuvien saannissa kesti tovi, mutta hyvää kannatti todella odottaa - Islan metsäkuvat saivat allekirjoittaneelle itkun silmään, mutta palataan niihin Islan metsäkuviin ja Minoksen palkintoporsaskuviin seuraavassa osassa!

1. Rambling Carnation (i. Canna's Centurion) eli Topo, sekä tämän emä Skärgårdens New Rose.
2. Skärgårdens New Rose eli Rosen
3.
4.
5.
6.
7.
8. Karvamaha-Isla!
9. <3 
10. Kertokaahan montako ponia löydätte kuvasta?!
11. Minos, Topo, Rosen, Isla ja Penni
12.
13. Matkaeväät mukaan ja menoks tuumaa Penni 3v (Rambling Penny Black, e. Skärgårdens New Rose i. Junibackens Baloo)
14. Penni, Isla ja Minos
Kuvien copyright Laura Taimioja (nimeä klikkaamalla pääset Lauran Facebook sivulle), kopiointi ehdottomasti kielletty!

Kertokaa ihmeessä lempparikuva(t), jos löytyi mieluisia!
Lue lisää

11. syyskuuta 2017

Laatuponikilpailut 2017

Kauan odotettu ja vielä kauemmin jännitetty päivä koitti vihdoin taas lauantaina, kun suunnattiin kaverin ja kahden ponin kera Hämeenlinnaan Aulangon ihaniin maisemiin, Laatuponikisoihin tietty!
Mukana oli Minos 3v ja kaverin parivuotias rautias shettistamma.
Aamulla lähdin kuudelta ajamaan tallille, ja illalla olin kotona puoli yhdentoista jälkeen. Pitkä päivä oli taas, mutta jälleen kerran sen arvoista. En malta odottaa ensi vuotta, vaikka pakko myöntää, että Minoksen ajokoe kauhistuttaa jo valmiiksi!

Minos on ollut "laatareissa" siis kerran aijemmin, kun nämä pippalot ovat avoinna 2-5 vuotiaille poneille (poikkeuksena esimerkiksi 5vuotiaina varsoneet tammat, jotka saavat siis osallistua vielä vuoden vanhempanakin), vuoden takaiseen postaukseen pääset tästä. Ensi vuonna olisi jo alustavissa suunnitelmissa siis aikomus lähteä niin Minoksen, kuin myös Islankin kanssa matkaan. Tällöin me oltaisiin kyllä ehdottomasti jäämässä paikan päälle yöksi, koska lauantaina kisaavat 2-3vuotiaat ja sunnuntaina 4-5vuotiaat ponit.

© Hertjekker.net / Mirella Ruotsalainen
© Minna Harmaala / Takaisin lähtöruutuun

©Minna Harmaala
Paikan päällä oltiin ekana, koska meillä oli hyvinkin väljä aikataulu matkan teon suhteen. Käytiin ilmottautumassa ja ihmeteltiin sadesäätä autossa sisällä, onneksi päivän mittaan missään kohtaa ei satanut kaatamalla!
Kisapaikkana toimi siis Aulangon ratsastuskoulu, maneesissa oli lauantaina irtohypytyskuja, ja rakennearvostelu oli kentällä. Kurjasta säästä johtuen kenttä oli aikamoista velliä, mutta näillehän ei ketään voi mitään. Siellä juostiin niin että rapa lensi Minoksen kylkiä myöten! Pystyssä pysyttiin, vaikka omistajalla välillä vähän vaikeuksia olikin.. :-D

Ensimmäisenä ohjelmassa oli kaverin parivuotiaan tamman irtohypytys, jonka jälkeen oli taas reipas tunti luppoaikaa. Istuttiin katsomossa katsoen muita parivuotiaita varsoja hyppäämässä, ja käytiin kääntymässä tamman kanssa rakennearvostelussa. Parivuotiaat olivat käyneet kujassa hyppäämässä ja rakennearvostelussa 14:30 mennessä, jolloin oli tuomarien tauko ja parivuotiaiden palkintojenjako. Kun palkintojenjako oli suoritettu, napattiin Minos alas trailerista, ja siitä alkoikin hirmuisen pelottavat 20 minuuttia, mulle meinaan! Sanoinkin matkaseuralle, että olen viilipytty niin kauan, että otetaan Minos alas trailerista, ja niinhän se menikin :-D

Hypytys sujui hyvin, tosin Minos vähän vierasti vierasta ihmistä, eikä olisi oikein mielellään antanut kiinni. Mä olen kuitenkin ehdottoman tyytyväinen este- ja askellajipisteisiin!
Este- ja askellajiarvostelut pisteineen ja kirjallisine arvosteluineen tässä heti perään;

Irtohypytys, tuomarit Lotta Lehtonen & Salla Varenti

HYPPYTEKNIIKKA - Terävä ponnistus, jäntevä hyppy. Pisteet 7,8
KAPASITEETTI - Matkaavoittava laukka, vaikuttaa kyvykkäältä. Pisteet 7,8
YLEISVAIKUTELMA - Rohkea ja esteälykäs. Pisteet 8

Estekeskiarvo 7,800

©Minna Harmaala

© Leena Kahisaari

Askellajit, tuomarit Karoliina Nieminen-Poutanen & Katja Törrönen

KÄYNTI - Puhdas, selvä tahti, tarmokas, melko irtonainen. Pisteet 8,5
RAVI - Puhdas, tänään melko lyhyttä ja muuttuu helposti kiireiseksi. Pisteet 7,5
LAUKKA - Puhdas, melko hyvä rytmi. Liikkuu tasapainoisena. Pisteet 8,4
YLEISVAIKUTELMA - Positiivinen, yritteliäs ja yht. työkykyinen. Pisteet 8,5

Askellajikeskiarvo 8,000

Ihan mielettömät pisteet Minos sai käynnistä ja laukasta! Myös estetuomareiden "rohkea ja esteälykäs" lämmitti mieltä lauantaina, ja edelleen! Laatuponeissa on mukavaa juuri tämä, että sieltä saa omasta ponista monen ammattilaisen arvostelun samalla kertaa.
Odoteltiin tovi, että päästiin rakenteeseen, pyörähdettiin siellä ja laitettiin Minos takaisin traileriin odottamaan palkintojenjakoa. Minoksesta meinattiin seuraavaa rakenteen osalta;

Rakenne, tuomarit Tuula Pyöriä & Marjo Sutinen

TYYPPI - Ryhdikäs. Hyvä rotuleima. Saisi olla suurilinjaisempi. Pisteet 7,5
PÄÄ JA  KAULA - Ilmeikäs pää. Hyvänmuotoinen kaula. Pisteet 8
YLÄLINJA - Lihaksikas. Pisteet 7,5
ETUOSA - H. piirteetön lapa. Hyvä syvyys. Pisteet 7,5
TAKAOSA - Luisu lautanen. Lyhyt reisi. Pisteet 7
ETUJALAT JA LIIKKEIDEN SÄÄNNÖLLISYYS - Hento luusto. Vej. suppuvarpainen. Pisteet 7
TAKAJALAT JA LIIKKEIDEN SÄÄNNÖLLISYYS - Hento luusto. Lyhyet vuohiset. Kiverä kinner. Pisteet 6,5
KÄYNTILIIKKEET - Aktiivinen, matkaavoittava. Pisteet 8
RAVILIIKKEET - Aktiivinen. Melko hyvä mekaniikka. Saisi olla matkaavoittavampi. Pisteet 7,5
YLEISVAIKUTELMA - Pisteet 7,5

Rakennekeskiarvo 7,400

© Leena Kahisaari
Rakennekeskiarvo näytti tulostaululla aluksi keskiarvoa 6,700. Kauhistelin tätä ja samalla ihastelin muita ruunani saamia keskiarvoja - mielenkiinnolla odotin arvostelupapereita, että näkisin että mikä siinä ruunan rakenteessa nyt niin mättää, että noin onneton keskiarvo saatiin.

Kolmivuotiaiden palkintojenjako alkoi muistaakseni 17:10 paikkeilla, jossa Minos palkittiin ensin sijalle 6./13., sekä parhaana kolmivuotiaana shettiksenä. Okei, pakko myöntää, että ruuna oli ainut shettis kyseisessä luokassa mutta paras mikä paras! :-D
Olin jo tässä kohtaa mielettömän tyytyväinen sijoitukseemme, olin aamulla lähtenyt eriparisukissani sillä mentaliteetillä liikkeelle, että oltaisiin puolenvälin paremmalla puolella.

© Minna Harmaala
© Minna Harmaala, miten kaunis pää Minoksella on <3 
Käytiin hakemassa arvostelulaput, ja kaveri rupesi tässä kohtaa ihmettelemään Minoksen rakennekeskiarvoa. Laskettiin se itse uudestaan, ja saatiin keskiarvoksi 7,4. Tallustettiin toimistoon, ja sieltä olikin jäänyt yleisvaikutelmasta yksi piste pois - Exceliin oli naputettu tästä kohdasta pisteitä saaduksi vain 0,5 joten ei ollut ihme, että keskiarvo oli hieman onneton :-D virhe korjattiin ja omistaja oli tyytyväinen lopputulokseen! Minoksen loppusijoituskin nousi pykälän verran, eli Minos oli kolmivuotiaiden 5/13. Mielettömän hienosti!

Yleisvaikutelma keskiarvo 8,250
Yht. keskiarvo 7,863
Sija 5/13, paras 3v shetlanninponi.

© Minna Harmaala
Lue lisää

6. syyskuuta 2017

Rotunäyttelyä, Hippoksen näyttelyä ja ohjasajokurssia

Siinäpä lyhyesti meidän parin viime viikon ohjelmanumerot! Kauan on kestänyt tulla tänne päivittämään, lähinnä odotellen kuvia, mutta kun lupia kuvien käyttöön ei ole heltynyt, niin palaillaan mahdollisesti sitten niiden kanssa myöhemmin :-) luvaton kuvien käyttö on ehdoton no no mulle, niinkuin sen pitäisi ihan jokaikiselle muullekin olla.

Mennään aikajärjestyksessä, joten 26.8. huristeltiin tallinomistajan kanssa letkassa Huittisiin shetlanninponien rotunäyttelyyn. Mulla oli kyydissä Minos ja Penni 3v, ja tallinomistajalla oli kyydissä Rosen kera varsansa Topon, sekä meikäläisen juniori-Isla.
Matka ei alkanut ihan hirveän hyvin - tallilta lähdettiin allekirjoittaneen takia 10minuuttia myöhässä, ja piti vielä koukata kylän keskustan kautta hakemaan Nesteeltä autoon jäähdytinnestettä, kun auton lämmöt nousivat vähän turhan paljon. Ystävällinen miesasiakas tuli laittamaan Kauhu-Kiaan jäähdytinnestettä, kun allekirjoittanut ei uskaltanut korkkia itse avata.
Ystävällisen asiakkaan toimesta päästiin kuitenkin pian jatkamaan matkaa, ja kun loppumatkasta ajettiin vielä kerran harhaan, niin mulla ei meinannut järki enää riittää hommaan yhtään. Tykkään olla ajoissa joka paikassa, ja viimetipassa huristelu ei sovi mulle ei sitten yhtään!

Hyvissä ajoin kuitenkin kaikesta stressaamisesta huolimatta päästiin perille, ja saatiinkin odotella tovi ennen ensimmäisen kehän alkua. Turhaa stressiä siis!

Charlotta Turun ohjasajokurssilla 2.9.
Minos taisi olla ensimmäisenä, sen luokassa oli sen lisäksi kaksi kolmivuotiasta oria. Tuomarina Huittisissa oli brittiläinen Rachel Bown. Tuomari katsoi tarkkaan rakenteet, ja kaikki ponit arvosteltuaan tultiin samaisessa järjestyksessä kaartoon - Minos oli siis luokassaan kolmas eli viimeinen.
Arvostelu oli kuitenkin mielestäni oikein kiva, ja palkinnoksi saatiin tällä kertaa IIp.
Good type, nice head + eye. Deep body, a little bit low on tail set. Could have a little more bone + and better allingment(?) of pattern & hoof. Moves straight, covering the ground well. Carrying a little too much weight. 

Minoksen jälkeen oli vuorossa jo hieman väsähtänyt Isla. Vuotiaiden tammaluokka oli aika kova, ja ennenkaikkea suuri! Tammoja oli ilmoitettu luokkaan yhdeksän, eikä yksikään ollut jäänyt pois.
Ihan ei jumbosijaa saatu, mutta melkein! Isla jäi luokassaan sijalle 8/9, ja palkinnoksi tammakin sai IIp. Arvostelu tälläkin mielestäni ihan kiva!
Nice type of filly, good eye + head + hair. Deep body, high on croup. Could have a little bit more bone. Moves straight, covers the ground, but could show little more action. 

Tuomarin kanssa olin kyllä ihan samoilla linjoilla, Isla väsähti joten mitään presenceä se ei kehässä näyttänyt. Näin tällä kertaa!
Vielä nuorissa oli näytettävänä Minoksen bestis Penni, joka sijoitettiin luokassaan toiseksi (yhteensä neljä ponia), ja palkittiin sekin kakkospalkinnolla.

Aikuisista tammoista esitin Rosenin, joka saikin meidän porukan päivän ekan ykköspalkinnon voittaen luokkansa, ja Rosenin tammavarsa Topo voitti sekin luokkansa saaden kakkospalkinnon, ja ollen vielä paras tammavarsa ja champion varsa. Topo näytti vielä kaikki mahdolliset juhaliikkeensä, jolloin kiittelin onneani että olin Rosenin narun päässä... :-D

"Omien tallilaisten" jälkeen esitin vielä aikuisen ruunan, joka sai sekin kakkospalkinnon ja oli luokassaan 2/2. Tuhat ja yksi kakkospalkintoa siis jäi näistä näyttelyistä käteen!

Charlotta Turun ohjasajokurssilla 2.9.
Huittisten näyttelyiden jälkeen levättiin pari päivää, ja 30.8. kurvailtiin Littoisiin Hippoksen tamma- ja varsanäyttelyyn. Olin edeltävän yön töissä, ja kerkesin ennen tallille lähtöä ottamaan tunnin pikatirsat, ja niillä unilla meninkin sitten seuraavankin yön töissä. Kooma oli erittäin lähellä!

Neljän ponin kanssa lähdettiin Littoisiin, tuomareina Littoisissa olivat Marianna Paavolainen ja Liisa Kaitala.
Mä en muiden esitettävien pisterivejä tänne laita, mutta omat kuitenkin!

Minos mitattiin säkäkorkeudelta 97,5cm korkuseksi, ja lautasilta korkeutta löytyi 99cm. Kaviopisteitä saatiin kahdeksan! Näitä olin jännittänyt etukäteen, Minoshan sai vuotiaana kaviopisteitä vain kuusi, koska etukaviot olivat pystyt. Nyt ei ole pystyistä kavioista tietoakaan enää :-)
Minoksen pisterivi näytti tältä:
Tyyppi 8
Pää ja kaula 8
Ylälinja 8,5
Etuosa 7,5
Takaosa 7,5
Etujalat ja liikkeiden säännöllisyys 7,0
Takajalat ja liikkeiden säännöllisyys 7,0
Käyntiliikkeet 7,0
Raviliikkeet 7,0
Yleisvaikutelma 7,5
Kaviot 8

Palkitaan II palkinnolla.
Raviliikkeet olivat suoraansanottuna aika karvas pettymys, musta ruunan ravi on sen parhaimpia puolia! No, näin tälläkin kertaa.

Islan pisterivi näytti puolestaan tältä:
Tyyppi 8
Pää ja kaula 8,5
Ylälinja 7
Etuosa 8,5
Takaosa 7
Etujalat ja liikkeiden säännöllisyys 6,5
Takajalat ja liikkeiden säännöllisyys 7
Käyntiliikkeet 7,5
Raviliikkeet 7
Yleisvaikutelma 7
Kaviot 7

Palkitaan II palkinnolla. Islalla säkäkourkeutta löytyi 92,5cm ja lautaskorkeutta 93cm.
Islan (etu)jalkapisteitä perusteltiin seuraavinlaisin kommentein: "Mej hajajalk., erit. oikea. Kerii."
Kakkospalkintokasoin lähdettiin siis Littoisistakin kotia päin. Kyseessä on kuitenkin nuori poni, joten en vaivu epätoivoon ;-)

Littoisten näyttelyn jälkeen levättiin taas pari päivää (ja aloitettiin allekirjoittaneen kesäloma!!) ja lauantaina 2.9. lastasin Minoksen traileriin ja hurskautettiin vajaa tunti Charlotta Turun ohjasajokurssille! Minos on niin näppärä kuljetettava, että sen kanssa pärjää yksinkin erittäin helposti.

Lotan ohjastamana babyväistöjä! Hienosti ruuna kyllä väisti, sitten kun itse vaan oppisi :-)
Lotan ohjasajokurssille olin ilmoittautunut muistaakseni ihan elokuun alussa, tai heinäkuun puolella, joten kurssia oltiin jo tovi odoteltu. Ja kaikean odottelun arvoista olikin, nimittäin tunnin loputtua ilmottauduin jo seuraavallekin, sen verran hyvä oli!

Tunnilla oltiin Minoksen kanssa ihan kahdestaan, aloitettiin ensin niin, että ohjasajoin tavalla, johon olen itse tottunut. Hetken katsottuaan varsinainen tunti alkoi, ja paljon vinkkejä saatiinkin kotiinviemisiksi.
Helppoa tämä homma ei missään nimessä ole - itse olen tottunut ohjasajaen kulkemaan takaviistossa, mutta nyt piti ensin irroittaa sisäohja silan ohjasrinkulasta, ja kulkea suurinpiirtein silan/ohjasajovyön kohdalla. Ihan mielettömän vaikeaa! Jatkuvasti ajauduin takaisin tuttuun ja turvalliseen takaviistoon.
Normaalisti olen myös ohjasajaessa käyttänyt apuna raippaa, ja sillä opettanut esimerkiksi Ponille pohkeenväistöt niin ravissa kuin käynnissäkin. Nyt sain kuitenkin jättää raipan heti alkutunnista kentän reunalle.
Harjoiteltiin myös sitä pohkeenväistöä, ensin Lotta selitti että mitä kuuluisi tehdä, mutta eihän siitä tullut ei sitten yhtään mitään! :-D Hienosti Minos kyllä teki pätkät pohkeenväistöä Lotan ohjastamana kumpaankin suuntaan. Sanoinkin, että se on niiin helpon näköistä, kun sen osaa.

Pohkeenväistöjä, oikealla kohdalla kulkemista ja sisätakajalan mukaan ottamista käännöksissä, sekä asettumista kulmiin, ollaan nyt harjoiteltu kotona kerran. Saatiin myös kotiläksyksi harjoitella eteenpäinpyrkimystä, Minoksella ei alkutohinan jälkeen kun ole kiire mihinkään... :-)
Liikaa en ole ruunan pääkoppaa nyt viitsinyt rasittaa, kun lauantaina on kauan odotetut Laatuponikilpailut! Laatareiden jälkeen keretään sitten harjottelemaan näitä juttuja lisää ennen seuraavaa kertaa, sekä aloittaa se laihis kärryjen edessä!

Allekirjoittanut ja aiiivan liian leveä ohjasote. Harrastin vuoden päivät lännenratsastusta, ja omaksuin leveän ohjasotteen vähän turhankin hyvin

Kaikki kuvat © Aura Sainio, älä kopioi!
Lue lisää