Viimeaikojen kuulumiset

Pahoittelut taaas pitkästä tauosta, koulu vie liikaa ajatuksia ja aivosoluja päivisin, eikä sitten enää iltaisin jaksa kirjoitella tännekin jotain. Nytkin pitäisi olla kirjoittamassa parin tunnin tehtävää koskien syöpää, mutta en ole edes aloittanut.. Palautus siis perjantaina, jolloin ajattelen kyllä kaikkea muuta kuin syöpätehtäviä, nimittäin huomen illalla koulun jälkeen lähden kohti Helsinkiä ja Placebon keikkaa! Voi että olen taas odottanut tätäkin kaaauan.

Mitäs meille sitten kuuluu? Viime keskiviikkona kokeiltiin Liinua ja Onnia ja tallin yhtä sh-tammaa kentällä vapaana, jos vaikka Liinu antaisi toisen tamman tulla lähelle, jotta ne voisivat taas tarhata yhdessä, Liinu kun rupeaa näyttämään siltä, että kaipaa jotain muutakin seuraa, kuin vain riehuvan Onnin. Mutta löytyi Liinusta sitten se huolehtiva kanaemotyylikin, tamma ei nimittäin päästänyt toista tammaa lähelle Onnia, vaan kulki korvat luimussa ja häntä heilui minkä kerkesi. Liinu ja tämä toinen tamma olivat ennen varsaa ihan parhaat kaverit, mutta nojoo, onhan se nyt vähän eri asia, kun on tommoinen yksi heppalapsi jaloissa pyörimässä.

Ei siis tullut mitään tästä tarhakaveri-ideasta, joten Liinu ja Onni saavat vielä toistaiseksi tarhailla kahdestaan.

Viime sunnuntaina oli tallilla pienellä porukalla (minä + kaksi) irtohypytyskujan tekoa. Poni pääsi taas pitkästä aikaa hyppäämään, ja kokeiltiin tehdä kuja niin päin, että hevoset hyppäävät tallilta poispäin. Ei kyllä toiminut Ponille ainakaan yhtään, luupää pysähteli aidan viereen syömään, ja aikaisemmasta, innokkaasta esteponista ei ollut kyllä sunnuntaina mitään tietoa.



Kokeiltiin Ponille uutta ennätystä, 70cm pystyä, joka kaatui hienosti kolisten. Itse kyllä veikkaisin, että paksu olisi päässyt sen yli, jos vauhti olisi ollut kovempi. Mukula kun pysähtyi tyyliin esteen eteen, vaihteeksi, syömään. Yli mentiin sitten kuitenkin kolisten, seuraavalla kierroksella pysty pistettiin 60cm jonka Poni sitten pääsikin yli, tosin taas vähän tahmeasti - ahne mikä ahne.

Seuraavalla kerralla sitten taas tietää, että Ponin kanssa kuja pitää olla niin, että hypätään tallille päin, silloin vauhtiakin on reilusti enemmän, eikä Poni edes yritä pysähdellä syömään aidan ali.
Tänään taas ohjasajoin Ponin, kokeiltiin ensimmäistä kertaa laukatakin niin, että joku juoksentelee perässä. Oikea laukka nousi tosi kivasti, vasempaan kierrokseen tarjosikin sitten vain oikeaa laukkaa. Kerran (vahingossa) nousi sitten vasen laukka, josta Poni saikin kunnon kehut ja kiitokset. Eikä mukula tänään niin paljoa rullaillutkaan, kun pidin huolen siitä, että se kävelee kunnolla eteenpäin, eikä matele.

Eilen käytiin kaverin kanssa hevosilla (Melex ja minä + kaveri ja Nosse) 18km lenkki pitkästä aikaa yhdessä, aikaa meni 2h 35min. Käveltiin reilusti suurin osa matkasta, kun tiet olivat niin kovia. Tosin paineltiin aina teiden ollessa vähän pehmeämpiä sellaista vauhtia, että pitkät käyntipätkät tekivät vain hyvää. Ja ensimmäistä kertaa ikinä Melex laski päänsä niin alas, ettei mulla ollut osaa eikä arpaa siihen, koska hidastetaan. Tosin tiedän, ettei tuo enää tämän ikäisenä jaksa mennä kauaa kiitolaukkaa, joten annoin papalle ohjaa ja annoin vaan mennä. Ja että olikin kivaa!! Melexin kisavietti herää heti, kun lähdetään raviin, ja siinä vaiheessa, kun toisen hevosen pyytää laukkaan, tämä ampaisee aivan täysillä eteenpäin.
Nossehan on siis puolet Melexiä nuorempi, juossut raveissa hyvin rahaakin, ja silti, silti tällä 25vuotiaalla vanhalla ravurinrutkakkeella on paaaljon isompi kisavietti.

Hyvänä esimerkkinä oli, kun kaveri pyysi Nossea käynnistä laukkaan, ja kun Melex tämän tajusi, se nosti itsensä niiiin ylös, oikeasti hevonen kasvoi varmaan 20cm, laukkasi hetken ihan melkein paikoillaan ja teki jotain hyppyloikkia, kunnes annoin pojalle ohjaa ja luvan mennä, se ampaisi Nossen ohi kuin rasvattu pallosalama. Melexin hiittikiihdyttelymutkan jälkeen Nosse vasta tajusi, että Melexhän painelee karkuun, ja vasta silloin ruunan rupukka lähti kiihdyttämään ja ohi, kun Melexistä loppui sitten ruuti simmoisessa vauhdissa.

Oli kyllä kiva kunnon maastolenkki pitkästä aikaa, tosin nyt on kyllä paikat sen verran kipeänä, että seuraavaa reissua saakin sitten taas odotella. Melexin ja Selssin tallistahan tehdään pihatto, kun Nosse, Fanni ja Ässä muuttavat viereiselle paikkakunnalle. Selssi ainakin varmasti nauttii pihatosta!