Pojjaat laitumelle mars!

Selssin kuukauden pituinen laihdutus loppui tänään iloisesti siihen, että me omistajan kanssa kuskattiin Melex ja Selssi laitumelle! Järkevää laihduttaa ennen laitumelle menoa, kyllä kyllä.

Liikuttiin tallin ja laitumen välinen matka niin, että Melexillä oli kärryt perässä, ja Selssi tuli liinan päässä tallustellen, välillä ravissa ja välillä käynnissä. Hengitys oli ok, yskäsi vain paristi, vaikka ravaili aika paljon! Pukinkaviota poni sitten taas arkoi, kulunut varmaan vähän liikaa. Kerran Selssi päätti lähteä sivutielle, ja vetäisi ittensä irti, joten mä hyppäsin Melexin kärryiltä alas, pyydystin ponin ja kävelin varmaan reilun kilometrin vetäen hidasta ponia samalla perässä, kun Melex ja tämän omistaja kävelivät kärryillä edellä. Melexille kärryt + pysähtyminen on mahdoton tehtävä, joten sanoin omistajalle, että jatkaa matkaa vaan.
Laitumelle oli tallilta reilun kahden kilometrin matka, ei siis kovin pitkä, ja aikaa kului varmaan n. reilu puoli tuntia. 5 minuutissa sen olis varmaan päässyt, ellei ois ollut tota hidastavaa tekijää mukana :-D

Melex kun ei ole ollut laitumelle viimeiseen 15 vuoteen (Melexillä ja Selssillä siis käytössä ympäri vuoden hehtaarin kokoinen tarha, johon kesäisin kasvaa vihreää, jonka pojat sitten syövät pois), joten odotin jonkin sortin pierupukkilaukkaa vanhukselta, vaikken sitä ikinä ennenkään ole tältä nähnyt. Vielä mitä, Melex käveli laitumelle, laski pään alas ja rupesi syömään, siinä se. Selssikin vaan söi. For real, ei edes yhtä raviaskelta? No, niillä mentiin.
Laiteltiin vesiä laitumelle ja omistajan kanssa reerattiin alalanka yhdestä kohtaa loppuun asti valmiiksi. Sinne pojat jäivät, ilosesti tuoretta ruohoa mutustaen :--) jos vaikka tuo vanhuskin vähän lihoisi talvea varten!

 

Leikin vähän sävyillä hehe.