Vaikka karvainen, helposti huolestuva Pessi ja siivekäs, huoleton Illusia ovat monilla tavoin toistensa vastakohtia, he ystävystyvät.
Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia

12. marraskuuta 2014

Tervetuloa Minos!

Jätkänpätkä, Milou, Minos, Milo, Vaava, Varsa... rakkaalla lapsella on monta nimeä!

Jässikkä muutti tosiaan tänään Valpperiin osaksi laumaa, ja mua jännitti oikeastaan vain Ponin reagoiminen asiaan. Kotopuolessa kasvattajan luona orivarsa oli kävellyt suoraan traileriin, rohkea vaava!


Laitettiin varsa suoraan tarhaan, ja aluksi lauma ympyröi otuksen kokonaan, kasvattaja jännitti isoja hevosia, minä jännitin Ponia.
Aluksi oli ihan rauhallista, mutta sitten alkoi ralli! Poni jahtasi varsaa aika reipashenkisesti, mutta meidän yllätykseksi Aada adoptoi varsan vähän itselleen, siirsi takapäätään Ponin ja varsan väliin. Seurattiin tätä menoa n. tunti, ja näytettiin varsalle heinäkatos. Poni jahtaili aina välillä varsaa, välillä tämä ja Aada tai Tara olivat haistelemassa. Kaikilta muilta sujui tutustuminen loistavasti, mutta luupää Poni oli taas niin helvatun vatipää ja raah.. ihme kukkoilija.

Laitoin monia heinäkasoja ympäri tarhaa parin vesisaavin lisäksi, ja varsa rupesikin aika nopeasti syömään. Vesikin maistui hyvin, vatsa oli mennyt vhään löysälle, mikä on tuollaiselle rautavatsallekin ihan normaalia, sen verran iso elämänmuuton kuitenkin on.

Adoptioäiti ja hoitotäti!

Olin tallilla yhteensä tänään lähes 8h, välillä seurailin hevosia tarhassa, välillä halailin patteria satulahuoneessa peittoihin kääriytyneenä.

Poni sai itseltään myös alahuulen auki, jahtasi Minosta taas vaihteeksi, ja kun ruunan rupukka ei olekaan niin taipuvainen ja vikkelä, mitä tuo varsa, sai Poni jostain oksasta haavan alahuuleensa.

Tullessaan Minos oli kovin arka ihmisiäkin kohtaan, väisti todella helposti, mutta puoli kuuden maissa kun vielä laitoin heinää varsan eteen, sain touhuta siinä suht normaalisti. Annan tuon nyt kotiutua rauhassa, ja sitten ruetaan touhuamaan jotain enemmän. Meinasi tuo kerran pari tulla luoksekin, mutta sitten iski jännitys :-)


Olen ihan rakastunut tuohon pieneen ja pörröiseen poniotukseen! Tällä hetkellä ei stressaa mikään muu, kuin tuo Poniperkele. Ruunan itsetunto laahaa jossain pohjamudissa kun täytyy varsaa kiusata. No, eiköhän tämä tästä suht. nopeasti!

2 kommenttia

  1. Ompas kivan näköinen otus! Onko jo suunnitelmia minoksen tulevaisuudelle? :)
    paljon onnea uudesta kavioliitosta!

    VastaaPoista
  2. Ano, hän on! :) näyttelyitä tämän kanssa olisi tarkoitus kiertää, ainakin jonkin verran :) ja miksei parivaljakkoa sitten joskus Ponin kanssa! ;-) saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
    Kiitos!

    VastaaPoista