Vaikka karvainen, helposti huolestuva Pessi ja siivekäs, huoleton Illusia ovat monilla tavoin toistensa vastakohtia, he ystävystyvät.
Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia

13. huhtikuuta 2013

Musta rantapallo liikenteessä

Pieni, pyöreä ja pask... likainen Selssi on ollut viimepäivinä ihan törkeän ylisosiaalinen. Ponin omistaja (joka siis omistaa myös Melexin ja Safista puolet) oli eilen käynyt tallilla, ja Selssi oli silloinkin ollut kokoajan ihmisen perään, kävellyt tarhassa perässä ja muutenkin vain söpöillyt. Mikäs siinä, mukavaa vaihtelua, kun yleensä tuo tulee hampaat irveessä vastaan!

Selssi parkkeerasi itsensä sopivasti harjauskatokseen, kun minä siinä säädin pihaton edustan tulvan kanssa, ja yritin saada vedenpintaa vähän alaspäin (onnistuinkin ihan kivasti). Poni siinä katseli touhujani, eikä liikkunut minnekkään, joten köytin Selssin kiinni, harjasin likaisen ponin pikaisesti vain läpi, sekä hoidin kavion. Selssi oli päättänyt piehtaroida jossain kunnon paskakasassa, joten hirveän edustavaa en ponista saanut, kun koko mursu oli ihan märkä johtuen vesisateesta.


Lähdettiin maastoon kävelemään, Epe tuli mukaan, tottakai. En koiraa edes yrittänyt laittaa vajan puolelle odottamaan, että tullaan takaisin, vaan nappasin Melexin riimunarun mukaan, ajatuksena ottaa Epe siihen kiinni. Koira ei kuitenkaan antanut mulle kiinni, joten kiedon narun Selssin kaulaan kiinni, kun en sitä jaksanut kantaa :-D mentiin yhdelle läheiselle hiekkatielle, jolla kulkee autoja tosi harvoin, joten uskalsin päästää Selssin vapaaksi.
Ruuna tuli omaa vauhtia perästä, kun minä ja Epe käveltiin edellä. Välillä tuo saattoi pysähtyä haistelemaan jotain, mutta tuli luokse kun kutsui tai meni kyykkyyn. Välillä ravailikin minua kiinni.

Yhdessä kohtaa rupesin heittämään Epelle yhtä keppiä, joka löytyi maasta. Selssihän joskus toisinaan kantaa ympäri tarhaa erikokoisia risuja ja keppejä, joten eikö Selssikin sitten halunnut juuri samaisen kepin. Annoin ponille sen syötäväksi, josta Epe ei oikein välittänyt, vaan aloitti kauhean haukkumisen, ja yritti repiä keppiä Selssiltä pois.


Käytiin kääntämässä hiekkakuopilla, jossa Epe huomasi rusakon, jota oli tietenkin pakko lähteä jahtaamaan. Tuli onneksi kuitenkin aika kivasti luokse.
Selssikin reipastui kummasti kotiinpäin mennessä, tuli välillä pieniä pätkiä laukallakin! Hengityskin oli suhtkoht hyvä.

Sohvisahvista sen verran, että tamma oli alkuviikosta käsihevosena, kun oltiin Melexiä ajamassa toisen omistajan kanssa. Meni taas tosi hienosti! Epekin oli mukana kärryilemässä, ja kun koira kotiinpäin tultaessa meni liian lähelle Safia, potkaisi varsa koiraa suoraan kuonoon. Ei tullut kuitenkaan koiralle mitään, oppiipahan vähän väistämään (ainakin hetken aikaa).
Safi sai myös loppuviikosta käytettynä ostetun (kuitenkin ihan uudenveroisen) vuorettoman vihreän sadeloimen, joka ainakin varsa-ajan menee lapsoselle hyvin.

Pahoittelen kuvien kökköä laatua, oli vain kännykkä mukana lenkkeilemässä :c

4 kommenttia

  1. Selssin herkku kun muutakaan ei saa =Keppi :-D

    VastaaPoista
  2. Moi!
    Tosi yksinkertaisen kaunis ja täysin omaa laatuaan oleva blogi sulla! :--)

    Käyhän toki vilkaisemassa meidän blogia:
    http://sadetakinsuojassa.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  3. Ano, nimenomaan :-D ei tuo kyllä muuta tarviskaan :D

    Joha, kiitos kommentista, piristi päivää! :-) käyn vilkaisemassa sun blogin (:

    VastaaPoista
  4. haastoin sut cameraandhorse.blogspot.com

    VastaaPoista