Vuoden alussa kaksivuotiaaksi kääntyneet Minos ja Penni pääsivät tänään ponien kesälaitumille kirmaamaan. Ja sitä vauhtia kyllä löytyikin! Aluksi tosin näytti vähän siltä, ettei nuorikko viitsi suuresta tilasta huolimatta innostua juoksemaan, mutta toisin kävi! Simmoista vauhtia pistelivät molemmat menemään!
Minoksellahan on etujaloissa nyt kengät kera kantahokkien syksyllä tulleen kaviopaiseen takia. Tammikuun lopussa olisi taas suunnattava trailerin kanssa naapuripitäjään yhdelle Suomen arvostetuimmista kengittäjistä, jonka luona käytiin siis marraskuunkin puolella. Vaikka Minoksella onkin vain kantahokit, on se pysynyt ilman ongelmia pystyssä, ja nytkin laitumella kiitäessään ei ollut ongelmia pysähtymisen tai suunnanvaihdon kanssa. Myös taluttaessa pystyy loikkimaan ihan tuttuun tapaan, oli sitten kengät edessä tai ei! ;-) Kuitenkin nyt loppukuusta uskon ja toivon, että pikkumusta pääsee jatkamaan matkaansa ilman kenkiä. Tuntuu kurjalta kengittää noin nuorta, mutta joskus on terveyden kannalta pakko niin tehdä. Kengittämällä ollaan saatu kavioasentoa myös paremmaksi, jos päästäisiin pukinkaviodiagnoosista eroon!
Muuten ruuna ei olisi tarvinnut enää kaviopaisekavioon kenkää suojaksi, mutta kun kaviota jouduttiin niin paljon kaivamaan auki paiseen tyhjäksi saamiseksi, oli viime kerralla seinämä vielä niin kovin ohut, että koettiin kengittäjän kanssa paremmaksi laittaa kenkä siihen suojaksi, kuin sitten parannella niitä jälkiä, joita olisi mahdollisesti tullut, kun seinämä olisi isosti haljennut.
Meidän näyttelyvuosi alkaa reilun kuukauden päästä, kun suunnataan Vaskiolle rotunäyttelyyn. Sain tallinomistajalta siunauksen, että tuon kehtaa sinne viedä, on kyllä omaankin silmään tosi kivan näköinen! Jännä kuulla, mitä ruunasta sanotaan nyt kaksivuotiaana, ja minkä palkinnon kanssa sieltä kotiudutaan. Mä lähden taas pessimistisellä asenteella noihinkin näyttelyihin - jos saadaan edes kakkospalkinto, olen tyytyväinen! Aina ei vaan voi voittaa.
Tänä vuonna tässä meidän hollilla olisi viisi rotunäyttelyä, joihin voisin matkan perusteella kuvitella ruunani vievän. Lisäksi syksyllä olisi tarkoitus viedä ruuna Laatuponikilpailuihin, ja jossain kohtaa kuluvaa vuotta kääntyä myös Hippoksen kehässä. Joku viidestä rotunäyttelystä jää luultavasti pois meidän osalta. Viime syksynä ajattelin vieväni ruunan myös Loimaan näyttelyyn, mutta siihen kohtaan tuli juuri kaviopaisesairastelut, joten ne jäivät auttamatta välistä. Kyseessä on kuitenkin myös nuori poni, joka venyy ja vanuu jokaiseen suuntaan, joten kasvuvaiheenkin mukaan joko jätetään näyttelyitä välistä tai osallistutaan.
Tällä hetkellä omaan silmään varsin kivan näköinen kaksivuotias Minos on kuitenkin, vaikka hurjalta tuntuu, että tuo on jo kaksi! Vastahan se oli puolen vuoden ikäinen kääpiö, ja nyt jo niin isoa poikaa, että komennetaan Ponia pois heinäkasalta.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti