Kolmivuorotyö ja omat ponit

Kuten aiemminkin olen maininnut, teen (tällä hetkellä) työkseni kolmivuorotyötä. Viikossa saattaa olla siis aamuvuoroa, iltavuoroa, yövuoroa kuin vapaapäivääkin. Työpaikalla sujuu samaan syssyyn leppoisasti kaikki mahdolliset juhlapyhätkin. Tosin itseäni se ei edes kauheasti haittaa!

Miten kolmivuorotyöviidakkoon saadaan lisättyä ponit niin, että siinä on jotain järkeäkin vielä? En tiedä. Ajattelin kuitenkin kirjoittaa omia tuntemuksiani ylös, jos vaikka joku kahtalokärsi... toveri löytäisi tästä samoja fiiliksiä, kuin mitä itsellään on!

Showsheenit pintaan ja menoks!

Mulla on poniasiat tällä hetkellä tosi hyvin, molemmat ponit asuvat samalla tallilla, mikä ei kuulunut päiväjärjestykseen vielä vaikka puoli vuotta sitten. Silloin elelin vielä "kahden tallin loukussa", autaan tietämättömänä tästä onnen tunteesta, kun ei ole kuin yksi talli jossa käydä vaikka viikon jokaikinen päivä. Kuitenkaan potematta huonoa omaatuntoa siitä, että siellä toisella tallilla tulikin käytyä tällä viikolla vain kerran!

Okei, pakko myöntää että olen sen tyyppinen ihminen, etten herkästi stressaa asioita (esim. montako kertaa Poni on tällä viikolla liikkunut kärryjen edessä). Paitsi silloin kun ponien turpakarvat osottavat (muka) väärään suuntaan, ja olen varma että ne ovat kuolemansairaita, tai kun töissä meinaa tulla kiire. Nämä ovat tällä hetkellä oikeasti elämäni stressaavimmat asiat, enkä edes valehtele! :-D Esimerkiksi Minoksen sairastaessa kaviopaisetta stressasin ihan reippaasti, vaikkei kyseessä tosiaan ole mikään maata kaatava juttu.

Viime hetken valmistelut, ja kyllä muuten kiiltää! Hyvin on pesty ;)

Mitkä ovat vuorotyön hyvät puolet? Kun viettää lähes jokaisen viikonlopun töissä, tulee auttamatta viikkovapaita. Mä en henkilökohtaisesti tiedä mitään parempaa, kuin viikkovapaat. Kaupoissa ei ole silloin aamupäivisin kuin kolmen taksikyydin verran lähialueen mummoja, pääsee lähtemään esimerkiksi Hippoksen näyttelyihin sen kummempia palkattomia vapaita ottamatta, kengityksiä saa sovittua vaikka keskelle päivää puhumattakaan eläinlääkärin vierailuista... tai niistä omista lääkärikäynneistä!
Kesäisin vuorotyö on kivaa, kun Aurinko paistaa lähes vuorokauden ympäri. Tähän aikaa vuodesta (kolmi)vuorotyö ei ole kovin mukavaa enää, kun kaikki valoisa aika menee joko
A) töissä
B) nukkuessa.

Itse en käy satunnaisia kertoja lukuunottamatta tallilla iltavuoropäivänä. Meillä iltavuoro alkaa joko kello 13:00 tai 14:00, jos huono tsäkä käy, niin jo kello 12:00. Iltavuoroissa on se hyvä puoli, että saa nukkua pitkään, mutta silloinkin kaikki valoisa aika menee nukkumiseen JA töissä oloon. Toisekseen en käy koiran takia iltavuoropäivinä tallilla, ettei se joutuisi olemaan koko päivää yksin.

Aamuvuoro loppuu (yleensä) kello 15:00, jos hyvä tuuri käy, voi päästä jo kello 13:15, 14:00 ja noh, oikeastaan kaikkea vartti yli yhden ja kolmen väliltä. Kun pääsen kolmelta töistä, pääsen lähtemään tallille suurinpiirtein kello 16. pintaan. Silloin on jo aika hämärää tähän aikaa vuodesta! Voin sanoa suoraan, että pilkkopimeässä metsässä lenkkeily yksin ponin kanssa ei ole mukavaa, ja vielä vähemmän mukavaa siitä tekee se, kun vettä sataa vaakatasossa päin naamaa, ja tuulee jumalattoman kovaa. Tällä hetkellä yleensä aamuvuoropäivinä liikutan Ponin ohjasajaen, ollaan nyt menty puomeja ja harjoiteltu pohkeenväistöä!
Kun päivä pidentyy taas, rupean enemmän ajamaan myös aamuvuoropäivinä, tai kun saataisiin sitä lunta maahan, olisi fiilis jo ihan eri.

Yövuoroja meillä on yhdestä neljään kappaletta kerrallaan. Herään yleensä kolmen aikaan iltapäivällä, kun samana iltana on vielä meno yövuoroon. Tällöin(kin) kaikki valoisa aika menee taas nukkumiseen, kesäisin ei tätä ongelmaa sitten onneksi enää ole. Toisaalta yövuorojen jälkeen on yleensä aina vähintään kaksi vapaata putkeen, jolloin on hyvä aika ottaa menetetyt kilometrin Ponin kanssa takaisin! Minos on vielä sen verran pieni, etten ota stressiä sen liikkumisista. Pari kertaa ollaan käyty yhdessä ponien kanssa talutuslenkeillä.

Minos kuikuilee, että mitäs ne tuomarit sinne paperiin kirjoittaakaan!

Summa summarum, (kolmi)vuorotyössä on omat hyvät ja huonot puolensa - niinkuin varmasti jokaikisessä työssä.
Jos olisin aamuvirkku ihminen, kerkeisin tallille oikein loistavasti myös iltavuoropäivinä, mutta arvostan jonnin verran pitkään nukkumista, joten... Tällä hetkellä Poni siis liikkuu kärryjen edessä reippaasti vapaapäivinäni, sekä ensimmäisen yövuoron päivänä. Aamuvuorojen jälkeen liikutaan yleensä kevyemmin (= ei hikeen) ohjasajaen.

Ruunat liikkuu jonkin verran tarhassa lauman kesken. Minoksella ja Ponilla on ideaali tilanne, kun niillä on vain kokoistaan seuraan - ruunat tarhaavat yhdessä neljän shetlanninponitamman kanssa, ja oikeastaan jokaiselle löytyy ikäistään seuraa. Tosin Poni on alentunut vuotiaan varsan tasolle, sen leikkiessä Penni 1v:n kanssa lähes ainoastaan. Minos rallittelee ympäri tarhaa tämän vuotisen varsan, Tintin, kanssa kun muut lauman jäsenet katsovat ihmeissään, että mikä noille mukuloille oikeen tuli?!

PS. nämä omat vain omat, hyväksi todetut tavat toimia tämänhetkisen työpaikan, sekä omien ponien kanssa!

PSS. kuvituskuvina Hippoksen näyttelystä otetut kuvat, kiitos kuvista kuuluu Marjutille!