Kuvahaaste; hevosen omistajuus

Jessi heitti mukavalla kuvahaasteella, aavistuksen erilaisella mitä nämä muut kiertävät haasteet on! Itse en ainakaan ole tähän vielä törmännyt yhdessäkään blogissa.

Tässä kuvahaasteessa täytyy siis...

1. valita neljä kuvaa, jotka vastaavat mielestäsi parhaiten sanoja luottamus, onnistuminen, epäonnistuminen sekä tietysti todellisuus, se kun tuppaa unohtumaan välillä kun poneja katselee vaaleanpunaisten lasien takaa ;-)
2. neljän kuvan jälkeen valitse vielä yksi vapaavalintainen kuva, sekä siihen parhaiten kuvaava sana
3. haasta mukaan viisi bloggaajaa, joilla on oma hevonen!

Ei kuulosta kovin vaikealta, mutta totuus tulee siinä kohtaa esiin, kun avaa kuvakansioita kuvakansioiden perään ja miettii päänsä puhki, että mihin tämä kuva nyt sopii. Osaa tämä siis vaikeatakin olla!

Todellisuus - hevosenomistajuuteen liittyy luopuminen, tavalla tai toisella.
Suurinta rakkautta on osata päästää irti, tämän kun jokainen hevosenomistaja
ymmärtäisi tarpeeksi ajoissa. Karu totuus. Kuvassa lv-ruuna Melex, jota hoidin 8 vuotta,
ruuna lopetettiin 3.10.2014 27. vuoden iässä. Itse en onneksi ole (vielä) joutunut lopetuspäätöstä
tekemään, mutta olen päättänyt luopua yhdestä hevosystävästäni - Safista - myynnin merkeissä.

Onnistuminen - Minoksen kanssa shettisten KV-näyttelyssä kesällä. Kultaa ja sijoitus 2/4. Fiilikset uskomattomat!
Puolivuotiaana varsan mulle tullessa en olisi uskonut tämänkään tapahtuvan! (eikä varmaan kukaan muukaan ;-) )

Epäonnistuminen - huoli ponikaverista valtavan kokoinen, syynä
rajuun ontumiseen onneksi löytyi vain kaviopaiseen muodossa. Tuli
ruodittua itseä aika kovin, kun poninpoikanen tuli kipeäksi. Kun omistaa
hevosen, voi epäonnistumisen fiilikseen totutella jo etukäteen! ;-)

Luottamus - ensimmäistä kertaa hevosagilityä niin itselle kuin Ponillekin. Poni luottaa helposti ihmisiin, ja uskallan
sanoa, että meillä pelaa molemminpuolinen luottamus aika hyvin. Yhteistä taivalta on tallustettu menemään ensi keväänä
neljä vuotta, vaikka ruuna omani on virallisesti ollutkin vasta parin vuoden ajan. Poni on tässä kuvassa kolmivuotias. Itse
tässä kuvassa vielä täysin epätietoinen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, kuvanottohetkellä ei ollut pienintäkään hajua,
että kiukkuiselta näyttävä harmaa pallo tulisi joskus olemaan ihan ikioma.

Extrakuvana *sydänsilmähymiö*. Hevosen omistajuus on toisinaan yhtä suurta testiä, miten paksujen
vaaleanpunaisten lasien takaa sitä omaa hevosta tuleekaan katsottua. Kun räntää sataa vaakatasossa päin
naamaa, tai kun tulee mietittyä että olisi lapsena kannattanut vain kerätä niitä postimerkkejä...
mulle nämä mun ponit ovat suuria ystäviä ja valtavia persoonia, joiden takia kannattaakin työntää
niitä vaaleanpunaisia sydänsilmälaseja vielä vähän syvemmälle päähän ;-) pois en vaihtasi, mistään hinnasta!

Samaiseen kuvahaasteeseen haastan Tuulin, Marjutin, Merikan, Seijan ja Reetan!