Vaikka karvainen, helposti huolestuva Pessi ja siivekäs, huoleton Illusia ovat monilla tavoin toistensa vastakohtia, he ystävystyvät.
Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia

5. lokakuuta 2015

Pari päivää muutosta




























Poni on asunut nyt kaksi päivää samalla tallilla Minoksen kanssa, enkä voisi olla järjestelyyn yhtään tyytyväisempi. Lauma on edelleen aika sekaisin uudesta väärän värisestä, mutta huomattavasti parempaan suuntaan ollaan menossa! Hommat ei vieläkään näytä yhtään toivottomilta, kyllä tuosta ponilaumasta vielä oikeinkin toimiva lauma tulee.
Poni hengaa aika paljon yksin ja kävelee kaikkia vähän karkuun, tallinomistajan sanoin ruunaraukka varmasti järkyttyi tavatessaan koulukiusausuhrinsa melkein vuoden tauon jälkeen. Koulukiusattu (Minos) oli Ponin kauhuksi liittynytkin vähän kovempaan jengiin, joten nyt Poni menee Miltsiäkin karkuun. Pari kertaa ruunat ovat kuitenkin korvat hörössä toisiaan haistelleet - Ponikin ihan hyvällä fiiliksellä :-) eikä Miltsikään ole vanhemmalle ruunalle naksutellut! Ties mikä identiteettikriisi pikkuharmaalla ollut Valpperissa, mutta hyvä näin että sitä ei kuitenkaan enää näy!

Eilen kävin työpäivän päätteeksi tallilla kääntämässä, talutin Ponin kiekan verran pihaa ympäri ja näyttelin "jännittäviä paikkoja" ruunalle. Eipä tuo kummempia ihmetellyt, tuttuun tapaansa! Samalla reissulla tuli katsottua että liikkeet ovat normaalit, eikä takapolvetkaan turvotelleet yhtään.
Tänään ohjelmassa olikin varustaa Poni omien kärryjensä eteen yli kolmen kuukauden tauon jälkeen ja suunnata ajolenkille!

Ponilla ei kesällä ajettu kuin maksimissaan viitisen kertaa, mutta ruuna liikkui äijäporukassa laitumella kuitenkin aika paljon, eikä näin ollen päässyt lihomaan ihan muodottomaksi palloksi. Positiivisin mielin lähdettiin molemmat ajolenkille Ponille uusiin maisemiin, ja itse olin yhtä hymyä koko lyhyen lenkin ajan. Ihan huippu hyvä fiilis! Poni ravasi iloisesti mummoravia korvat tötteröllä menemään, eikä tavattu mitään pelottavaakaan. Autotkin ohittuivat normaaliin rauhalliseen tapaan.

Lenkki ei tosiaan ollut kovin pitkä, mutta aloitellaan nyt hitaasti ja rauhallisesti. Ensi viikolla Islanti kutsuu, joten Poni saa väkisinkin taas pienen loman. Uusi lauma pitää pikkuharmaata kuitenkin sen verran liikkeessä, ettei tuo nyt vieläkään ihan lihomaan pääse ;-)

Puh, on mulla kyllä kaksi ihan mahtavaa poniruunaa!

Ei kommentteja

Lähetä kommentti