Voi karvanlähtöaika

Kevät, ihanaa aikaa kun harjattavana on yksi mammuttikarvan omaava shettisruuna.. <3

Otin Ponin eilen karvojenpoistoharjaukseen, ja tähän kuluikin aikaa varmaan reilut 20-30minuuttia. Itse olin harjauksen loppupuolella vähintään yhtä karvainen, kuin Poni, eikä itse otuksessa näkynyt mitään eroa edelliseen. Huomasin muuten (ennenkin ollut tätä probleemaa) ettei ruuna tykkää, kun mahan alta harjataan/kosketaan. Se rupeaa heti huitomaan takasella ja pyörimään kuin hyrrä. Poni on kuitenkin muuten iloinen (ööh?), pirteä (ÖÖH?) itsensä, syö ja liikkuu normaalisti. Ja riehuu tarhassa kavereiden kanssa, joten en usko että kyseessä on mikään vakava juttu.

 

Nuorukainen pudottaa karvaa siis oikein mukavasti, verrattuna viime vuoteen. Ponihan tuli Mikkolaan huhtikuussa 2012, kauhiassa talvikarvassa, eikä sitä mun muistojen mukaan tippunut oikeastaan ollenkaan. Ruuna joutui siis klipperin kynsiin heinäkuussa, mutta nyt pudottaa karvaa siihen tahtiin, että tiedossa ei ole niin paljon klipattavaa! Toivottavasti. 

Poni vaalenee kesäksi varmaan aika reippaasti, sillä tulee lavoilta (oikealta puolelta varsinkin) tosi vaaleaa, melkein valkoista karvaa talvikarvan alta. Mähän siis olen pläänäillyt Ponin ostoa itselleni tässä n. viimeiset monta vuotta, ja olis aika jees, jos ois kaks kimoa ponia! =D Toisaalta, mitäs väliä sillä värillä on, ja toisaalta haluisin että Poni säilyis ton värisenä. 

Harmittaa, kun täällä on kaikki tiet ihan melkein peilijäässä, joten kengättömän ponin kanssa ei hirveästi käydä ajelemassa reippaita lenkkejä. Ja nyt kun kenttäkin on aika luistinrata, ei siinäkään pysty irtojuoksuttamaan. Ja kun samalla tuo vaikuttaa niin energiseltä (oikeasti siis).

Karvojen irti repimisen jälkeen me suunnattiin kuitenkin kentälle tekemään pitkästä aikaa ihan maastakäsittelyä. Harjoiteltiin ekaa kertaa kunnolla paikallaan seisomista (siis niin, että Poni seisoi paikallaan ja mä lähdin peruuttelemaan siitä veke), aluksi tuo olisi lähtenyt mielellään mukaan, mutta parin hassun toiston jälkeen ymmärsi jutun jujun aika hyvin. Ei tehty kauaa, ettei tuo aivan kyllästy :-)

Peruuteltiin kanssa ja muutenkin tallusteltiin ympäri kenttää. Ponin huomio oli aikalailla muualla, joten päästin tuon sitten vapaaksi, että sai rauhassa haistella ja seurailla mun perässä sen 10 metrin päästä. Portti oli auki, eikä tuo yrittänyt edes lähteä mihinkään (liekö edes huomannut). 

Yritin ottaa kuvaa Ponin värityksestä, mutta... joo.

Saa nähdä, millaisessa karvassa Safi on kesällä, se ei tiputa karvaa vielä juuri nimeksikään, ja silläkin on ihan jumalaton pörrökarva. Haetaan tamma lauantai-iltana Mikkolaan yökyläilemään, ettei tarvitsisi sunnuntai aamuna lähteä niiiin aikasin hakemaan tammaa Valpperista, niin poni pääsee riehumaan Ponin kanssa ja ihmiset saa tunnin lisää armonaikaa!

Sunnuntaina meidät siis tapaa Metsämäessä, tunnistatte meidän joukon kahdesta karvaisesta ponista, joista toinen muuleilee ja toinen riehuu kuin viimeistä päivää :-) oon kyllä tainnut tästä jo aikaisemminkin sanoa, mutta ei se niin nuukaa ol! Tulkaa repäsemään hihasta (Ponia karvoista - helpotatte mun työtä ;-) jos tunnistatte!

Muistaako muuten ketään Mikkolan tallikissoja, Pilliä ja Pullaa? Jätkistä on kasvanut järjettömän pitkäkarvaisia hiirimagneetteja, jotka tunkevat syliin heti, kun vähänkin kyykistyt maahan, tai menet istumaan johonkin. Pojat ovatkin tallin työnjohtajia!

Pilli