Nimeä tämä sitten (kuulumisia)

Pahoittelut, otsikonkeksimisnimipää on pahasti eksyksissä :|

Melkein koko viikon talleilumattomuuden (?) jälkeen koko viikonloppu olikin oikein mainio käyttää heppailuun ja lapsenvahtina oloon!
Lauantaina oli Safin viidennet ohjasajoreenit, tosin aluksi käytiin taluttamssa Safia ja Selssiä maastossa, käytiin taas Safille uusissa maisemissa. Tamma oli hienosti, tosin autot olivat vähän jännittäviä, pää nuosi, mutta mitään muuta protestia tamma ei sitten sanonutkaan.

Selssi oli innoissaan, että pääsi mukaan, Keuhkovammainen ravaili itsekseen pieniä pätkiä, ja lisäksi yritti kokoajan purra joko Safia tai ponin omistajaa, joka siis tätä talutti. Oli kyllä piristävää nähdä ruuna tuollaisena, kun se tosiaan oli reilu kuukausi sitten niin huonona, että kaikki huonokin käytös on mahtavaa! :-D Osaa arvostaa taas tuonkin ponin kanssa touhuiluja enemmän, kun tosiaan se lopetuspäätös oli niin lähellä.

Lenkki oli arviolta n. 2-3km, ja tuli siellä sitten ensimmäinen traktorikin vastaan. Oli vaan sopivasti yhden mökin piha siinä ihan parin metrin päässä, niin mentiin siihen sitten, Safi ei välittänyt pienen välimatkan takia rattorista mitään. Olisi varmaan mennyt ihan hienosti ohikin, mutta meikä jänisti :-)

Tallilla päästettiin Selssi takaisin tarhaan, ja pistettiin Safille ajo-ohjat kiinni (tammalla oli siis selässä valjaat ja suitset päässä lenkin ajan), ja ohjasajeltiin pihalla hetki. Talutettuna löysällä narulla meni oikein mainiosti, muttakun otettiin naru kokonaan pois, oli ratti ihan sekaisin. Pikku hiljaa ja takaisin narun päähän siis :-) maiskutukset sujuivat eilen jo aika mukavasti!

Hoidin Safin pois, ja pyydystin tarhasta Melexin, ja käytiin ajelemassa pieni lenkki tämän omistajan kanssa (Melexin ja Selssin omistaja siis omistaa Safista toisen puolikkaan). Tallikoira-Epe oli myös mukana, vaikka poika oli juuri tullut hiihtolenkiltä, ei sitä lansusta kyllä huomannut. Siellä se perässä painoi ja meikä yritti pitää Melexiä edes jotenkuten rauhallisessa ravissa.

Tallilla linimenttiä papan jalkoihin, ja kunnon loimet päälle, kun yöksi oli luvattu taas kylmää. Liikutettiin vielä sitten Ässä ihan tarhassa liinassa juoksuttamalla, ja voi että voi ruunalla olla hienot liikkeet! Mahtavan näköistä menoa tuolla kyllä.
Ponit sai vielä väkirehut ja me lähdettiin tallilta kerrankin ajatuksella, että kaikki hevoset liikutettu!

Illaksi meninkin Mikkolaan, tosin en tallille, vaan lapsenvahdiksi ihan omistajien talon sisälle.

Sunnuntaina heräilin kahdeksan pintaan, ja puoli kymmeneltä lähdin talliin (johon juoksin kyllä illallakin, kun huomasin että tallikissa-Pulla oli jäänyt ulos), nappasin Ponin matkan varrelta mukaani, ja harjailin otuksen hyvin, ruuna kun on nyt alkanut tiputtamaan karvaa ihan reippaasti.

Käytiin ajelemassa maastossa taasen, tosin oli aika liukasta, mutta ravailtiin kaikki mahdolliset paikat. Kotiinpäin ruuna olisi halunnut päästellä oikein kunnolla, mutta ainut hyvä kiihdyttelysuora oli reissun loppupäässä, mutta tultiin se sitten kunnon kiitoravilla. On se ihana <3

Asfalttitielläkin olisi ponin mielestä pitänyt vielä ravata, varsinkin, kun pelottava moottorikelkka pörisi yhden talon pihassa.
Ajoin Ponin suoraan harjauspuomille, otin varusteet pois ja vein kentälle. Hömpöteltiin siinä vielä sitten jotain, yritin epätoivoisesti saada tuota juoksemaan, muttei se onnistunut, kun tunki leipien toivossa kokoajan luokse. Ja tarjosi "ympäri" -temppua.

Ponitouhuilujen jälkeen siivosin karsinat, vein vettä ulos ja kirosin hevoset siinä samassa kun ne kaatoivat vesiämpärit heti maahan, annoin päiväheinät ja tein hevosten ilta- ja aamuruoat. Kaveri siinä sitten soittikin, että jos tulisin tämän kanssa liikuttamaan hänen ylläpito lämppärin, Nossen, joka on myös jonnin aikaa oleillut Valpperissa. Mikkolasta lähdin suoraan sitten sinne.

Oikeasti en ole noin mahakas :||| © Katja H.

Hömpöteltiin Nossen kanssa kentällä, molemmat menivät ehkä 20 minuuttia, jonka jälkeen kaveri ilkeänä sai idean, että lähdetään tandemilla maastoon - maastokammoisena kuulosti aika hirveältä, eikä me sitten menty niin edes 20 metriä. Kaveri haki tallista riimunarun, otti Nossen narun päähän ja käveltiin ilman satulaa kunnon loppukäynnit maastossa, ja loppumatkasta uskalsin minäkin olla siellä selässä ihan rentona.

Viikon päästä sunnuntaina tosiaan suuntana Metsämäen mätsärit Ponin ja Safin kanssa! Mukaan tulee myös Ponin kärryt, joten me mennään mätsäreiden jälkeen sitten päästelemään raviradalle!

Enkä vieläkään :|| © Katja H.