Vaikka karvainen, helposti huolestuva Pessi ja siivekäs, huoleton Illusia ovat monilla tavoin toistensa vastakohtia, he ystävystyvät.
Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia

25. maaliskuuta 2013

Uusia maastoreittejä

Käytiin Safin toisen omistajan kanssa tänään Valpperissa, tarkoituksena oli ottaa Safi käsihevoseksi Melexin kärryjen perään, muttakun tammalla oli kovin rankka viikonloppu, niin hylättiin tämä idea sitten täysin.
Käytiin ajelemassa Melexin kanssa yhdellä metsätiellä, jolla minä en ole käynyt moneenmoneen vuoteen. Papparainen olisi halunnut päästellä menemään oikein kunnolla, mutta minä vähän jarruttelin vauhtia, kun tie oli ihan jäässä sivuilta, keskellä meni jo sulanut alue. Korjailtiin myös tarhan rikkimennyt portti, jonka Melex hurjana vanhuksena rikkoi aika hienosti palasiin viikonloppuna. Ja minä vähän jelppasin, tottakai..

Melexin kanssa touhuilujen jälkeen otettiin Safi ja Selssi käsittelyyn, Selssin omistaja raapi ponista suurimmat karvat pois, ja minä hoidin Safin kerrankin oikein harjauspaikalla katoksessa, molemmilta puolilta kiinni sidottuna. Ja tamma seisoi hievahtamatta paikoillaan, myös silloin kun lähdin satulahuoneesta hakemaan tammalle palkkioksi salmiakkinannaa! Kaviotkin nousivat tänään ihan mahdottoman hienosti. Mulla on maailman fiksuin ja hienoin varsa hyppysissäni :3 oma on paras, tottakai!

Vaihdoin Safille tamman heijastinriimun päähän ja sitten lähdettiin kohti samaa metsätietä, kuin Melexin kanssa.
Selssi löntysteli perästä, me johdettiin joukkiota Safin kanssa, ja tamma käveli reippaasti eteenpäin, korvat tötteröllä. Eikä kyttäillyt mitään kertaakaan, vaikka oltiin taas ihan vieraassa paikassa. Takaisin tullessa tuli vastaan pari hiihtäjää kantaen suksia olkapäillään, niitä tamma vähän ihmetteli (pysähtyi kerran) mutta muuten katseli vain korvat tötteröllä ja käveli rennosti ohi.

Otettiin Safin kanssa myös parit ravi- ja laukkapätkät, kun pito oli hyvä. Ilman riehumisia saatiin kaikki juoksemispätkät tälläkin kertaa! Eikä tarvinnut edes hoputtaa tammaa paljon raviin, kuunteli hyvin ääntä, ja kun lähti itse juoksemaan niin neiti seurasi hyvin perässä.
Otettiin myös parit pysähdykset ja paikoillaan seisomiset, ja taas sujui niin mallikkaasti. Tallilla puhelin toiselle omistajalle, että tämä varsa on ollut ihan liian helppo, koskakohan se keksii rueta apinoimaan ihan urakalla?!

Annettiin maastomopoille väkirehut, ja kun olin käynyt kirjoittelemassa ponien päiväkirjat, kävin vielä portilla viheltämässä, että jos joku sieltä sattuisi tulemaan, niin eikös se Safi tallustellut portin luo, muiden jäädessä katokselle syömään heinää :-) ihana varsu!

Ei kommentteja

Lähetä kommentti