Vaikka karvainen, helposti huolestuva Pessi ja siivekäs, huoleton Illusia ovat monilla tavoin toistensa vastakohtia, he ystävystyvät.
Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia

30. elokuuta 2016

Rautaa alle


Minos sai tänään ekat kengät alle sitten viime syksyn kaviopaise-episodin jälkeen! Meidän luotto kotikengittäjä naputti ruunalle eteen Ponin vanhat 7x0 kengät, ja kyllä muuten kulki ravi sen jälkeen! Huomenna olisi ollut naapurikunnassa Hippoksen näyttelyt, mutta ne jäävät nyt Minoksen osalta väliin. Pikkumusta ei ole tällä hetkellä parhaimmillaan, joten jätetään näyttelykehä suosiolla väliin.

Vajaan parin viikon päästä on Eliittinäyttely, jonne pääsy nyt on päälimmäisenä mielessä. Vaatekriisi on ihan hurja, mutta kai tässä vielä kerkeää?!
Minoksen kengitys sujui muuten ihan hyvissä merkeissä, ilman rauhoitusta tai huulipuristinta. Jännää, mihin kaikkeen paksun, ahneen ruunan saa lahjottua ruualla!
Naulat olivat muuten kakkosen naulat, joten tallin kovalla lattialla ruuna "keikkuu" niiden naulojen varassa. Ulkona ja karsinassa ei haittaa kuitenkaan ole, kun karsinassa on runsas purukuivitus, ja ulkona naulan pää uppoaa maahan. Kovin kauaa tuo ei tallikäytävällä yleensä kuitenkaan seiso :-)

Ponin lähdöstäkin on nyt muutama päivä, ja omat fiilikset ovat yllättävän hyvät. Nyt kun ei ole enää mitään päivämäärää, jota odottaa kauhunsekaisin tuntein itku silmässä, olen rauhassa saanut käsitellä Poni-ikävää. Uudet omistajat ovat ihan huiput, kuulumisia on tullut joka päivä useiden kuvien ja videoiden muodossa. Tekstiä ja ylistyssanoja ruunaa kohtaan unohtamatta!
Tänään oli ollut Ponin eka ratsastustunti. Olivat menneet pohkeenväistöjä käynnissä ja ravissa, kolmikaarista kiemuraura... Vasemmat laukat nousee hienosti, mutta kuten kesälläkin, oikea laukka on vielä vähän voimatonta ja ruuna väsähtää siinä nopeasti.

Sydäntä lämmittää erityisesti se, miten kaikki kunnia ruunan koulutustasosta on suunnattu allekirjoittaneen suuntaan. Paljon töitähän tuon kanssa on tehty ajaen ja ohjasajaen, joten kunnian otan ihan suosiolla vastaan! Kesänmittainen ratsutus oli myös ihan nappisuoritus!

Ikävä tulee olemaan vielä pitkään mukana arjessa, mutta niin kai se aina, kun jostain äärettömän rakkaasta luopuu?

Ei kommentteja

Lähetä kommentti