Uusia, kameralaatuisia kuvia ei nyt kuitenkaan ole kuvaajan puutteen sekä hirmuisen kamalan kelin takia, joten kännykkäräpsyillä mennään! Mitään kummempia kuulumisia mulla ei myöskään ole kirjoittaa, sunnuntain jälkeen saatte joko kuvilla tai ilman varustetun näyttelypostauksen kuitenkin!
Poni sai testata Minoksen sweet iron kolmipalakuolaimen tuossa joitain viikkoja sitten, ja hyvin pelasi! Alkuun ruuna avoi suutaan ja maiskutteli kuolainta ihan reippaasti, mahtoi meinaan maistua ja tuntua erilaiselta, mitä normaali nivelkuolain, mitä Ponilla on käytetty koko se aika, mitä olen otuksen tuntenut.
Ruuna kuitenkin toimi kolmipalalla ihan yhtä hyvin, mitä nivelellä, joten Ponikin sai oman kolmipalakuolaimen. Tosin ei sweet ironia, koska kaupasta oli juuri ruunan koko (10,5cm) loppunut, joten mennään "tavallisella" kolmipalalla. Minos sai pitää sweet ironit itsellään :-)
Herra terroristiterrieri aka Capo lenkkeilemässä vielä silloin, kun oli oikeasti talviset säät! Nyt täällä etelässä ei voi enää talvesta puhuakaan, vettä sataa kaatamalla päiviä putkeen ja pahimmat jäätikötkin on jo selätetty! Meidän "normilenkkiin" kuuluu yksi itsetehty puinen silta, jonka kohdalla joki tulvii nyt niin paljon, että mä en uskalla sitä siltaa ylittää. Olen satavarma, että se silta siitä vielä romahtaa ja siellä sitä sit oltas!
Kaivelin tuossa jokin aikaa sitten vanhoja kuvia. Poni on näissä kaikissa muissa kolmivuotias, paitsi vasemmassa yläkulmassa on ruuna jo nelivuotias. Vasen alakulma on otettu ihan niinä päivinä, kun Poni saapui edelliselle omistajalleen. On se vaan ollu tosi pieni kolmivuotias, Poni kasvoi massaa helposti kuusivuotiaaksi asti, siihen asti se oli tosi pitkään rääpäle.
Kuivatusloimiahan ei voi koskaan olla liikaa! Ostin facen kirppikseltä uuden, käyttämättömän HW:n fleece coolerin. Juuri passelin kokoinen Minokselle, joten kesän näyttelyitä ja pesuja odotellessa!
Pasi-Ponin kanssa seitsemän kilsan lenkillä, sillon vielä kun oli talvi ja lunta!
Hurautettiin tallinomistajan kanssa viikonloppuna Minoksen kanssa vuoluun. Ruunalta napattiin kengät pois, eikä niitä toivottavasti tarvitse pitkään aikaan vielä takaisin laittaakkaan!
Minoksella oli siis syksyllä oikeassa etusessa suuuri kaviopaise ja irtoseinämä, jonka suojaksi laitettiin kenkä silikonitäytteineen ja pohjallisineen. Yhden kengitysvälin ruuna tepsutteli menemään yhdellä kengällä, ja sen jälkeen laitettiin molempiin etusiin kengtät, koska oikean etusen seinämä ei ollut vielä kasvanut takaisin, ja jos siinä kohtaa olisi kavion kengättä jättänyt, olisi seinämä mahdollisesti lohjennut pahasti, ja näin pitkittänyt parantumista.
Nyt viime viikonloppuna oli sovittu taas kengitys/vuoluaika, ja onneksi pikkumusta sai nyt jäädä ilman kenkiä. Minoshan sai pukinkaviodiagnoosin syksyllä klinikalta, mutta tällä hetkellä kavioasennot näyttävät hyviltä. Pitää vain pitää huolta, että kannat eivät kasva liikaa.
Yritin ottaa Minoksesta hienoa kuvaa ruunan uusi näyttelyriimu päässä, mutta helpommin sanottu kuin tehty!
Tänään kävin pikkumustan kanssa rennolla päiväkävelyllä, kun nyt pääsee jo kengätönkin etenemään luistelun sijaan jäätikön sulettua! Oli ruunalla aika paljon kengurubensaa, mutta hyvä vain!
Hyvä tapa muuten tunkea yhteen ja samaan kuvaan monta huonoa kuvaa, ei sitten näytä niin pahalta ;-) valo ei riittänyt päivälläkään tarkkojen kuvien ottoon, että mä tykkään tästä Suomen talvesta... noh, ei voi mitään!
Kyllä näitä kuvia jaksaa katella useampaankin otteeseen ;) itseasiassa näitä on kiva nyt kattella vähän isompina versioina, kun instagramia katselen vaan puhelimella.
VastaaPoistahttp://pikkuponin.blogspot.fi/
Milja, kiva kuulla! :)
VastaaPoista