Safi sitä, Safi tätä...

Pari postausta päivästä, mutta menkööt kun kerrankin jaksan kirjoittaa! ;-)

Kerkesin tänään töiden, koiran lenkityksen ja päikkäreiden jälkeen kunnolla, ajan kanssa pitkästä aikaan käymään Valpperissa ja touhuamassa Safin kanssa. Tykkään hirmuisesti touhuta tuon kanssa yksin, kun silloin pystyn olemaan kunnolla läsnä tamman kanssa, ja koko otus toimii silloin paljon paremmin, stoppailee vähemmän eikä haahuile takana kokoajan.

Varustekuvailujen jälkeen puunasin Sohvin oikein kunnolla läpi, ja tuli hirmuisen hyvä fiilis, kun tuo osasi seistä niin hienosti paikoillaan ja kaviotkin nousivat niin pal hianoste että!

Se on kaunis<3

Puunailujen jälkeen lähdettiin tunnin talutusreissulle, ja poikettiin me isolta hiekkatieltä pienemmälle metsätielle, jossa Safi ei ole ennen käynytkään. Reippaasti tuo siellä meni, vieraassa maastossa. Edes sillanrummut eivät pelottaneet, ja niistä mentiin ohi kuin niitä ei olisi ollutkaan. Siinä missä tuo kävelee minkä ohi vaan, saattaa Poni kyttäillä puukasaa, joka on yön aikana ilmestynyt uuteen paikkaan. No mutta, ei se niin nökönuukaa ole, jos vähän näkee pieniä vihreitä miehiä siellä sun täällä ;-) kunhan lapasessa pysytään eikä hirveästi käydä ojassa niin on hyvä.

Epe tuli meidän mukaan kävelemään metsään, ja Safi olikin hirveästi koiran perään. Kun oltiin käännytty takaisin, Epe oli huitelemassa vähän jossain kauempana, eikä Safi suostunut liikkumaan ennen askeltakaan, ennenkuin koira oli kulkemassa tamman edellä. Koira ensimmäisenä suden suuhun vai? Tuli lenkillä parit autotkin vastaan jotka eivät oikein hidastaneet, mutta Sohvi ei niistä välittänyt yhtään, itse jännitin lähinnä Epeä, että tajuaako se pysyä tien reunassa kauniisti.

Tunnin maastoilun jälkeen päästin Safin pihatarhaan syömään vihreää sillä aikaa, kun kävin nappaamassa Melexin pois tarhasta syömään iltaruokia ja annoin Selssille ja Ässälle tarhaan ruoat. 

Sulla oli ruokaa vai?

Safi sai syödä iltamyslinsä pihatarhassa, tosin ei tamma niistä oikeasti syönyt kuin muutaman suullisen, jonka jälkeen kavio ruokakuppiin sisälle ja kuppi jalkoihin pyörimään! Siinä tuo sitten etsi maasta niitä myslejä. Tuo tekee joka kerta saman jutun jossain kohtaa syömistään, aina menee kuitenkin jonkun verran myslejä maahan, kun tuo lähtee etujaloilla kuppia komentamaan.

Kun lauma oli saatu syötyä, laitoin Safin takaisin tarhaan, keräsin tavarat ja siivosin pihaton, sekä täytin vesiastiat.

Safi on muuten taas vähän vaalentunut rungostaan. Talvella, kun tämä rupesi vaihtamaan talvikarvaa pois, muuttui koko tamma harmaaksi, ja kesäpinnalla otus taas vähän tummentui, ja nyt taas kun vaihtaa talvikarvaan, niin ensin varmaan vähän vaalenee ja sitten tummenee. Saapi nähdä minkä värinen tuo on näyttelyssä! :-D

Täplähäntä!