Johan taas vierähti aikaa sitten viime postauksen! Toisinaan iskee aikamoinen into kirjoittamiseen, mutta kun ei ole mitään mistä kirjoittaa eikä löydy uusia kuvia, niin kirjoittamatta sitten jää. Tänään nappasin tallille lähtiessä mukaan kuitenkin kameran, ilma oli mitä parhain kun aurinko paistoi täysin pilvettömältä taivaalta!
Tallin ovensuussa oli lämmin kuin myöhemmin keväällä, vaikeaa uskoa että ollaan vasta helmikuussa menossa. Hyvä vaan, saisi tämä onneton talvi jo riittää! Talvi on kivaa, kunhan olisi kunnolla lunta eikä mitään hirmupakkasia. Nyt ei ole ollut lunta juuri nimeksikään, joten ponienkin kanssa touhuaminen on lähes mahdotonta.
Islaa on turha yrittää kengättömänä kenguruna viedä mihinkään, se luikestelisi kuin Bambi jäällä loikkiessaan. Minos nyt pysyy suht hyvin hitaasti edeten etukenkänastojensa avulla pystyssä, mutta ei tee mieli lähteä maastoon kävelemään. Nyt kun on ollut taas pakkasia, ollaan menty "vaikka väkisin" fiiliksellä pellolle Minoksen kanssa irroittelemaan. Laitumen pohja on pysynyt hyvänä, joten mieluusti vien sinne näitä nuorikoita juoksemaan. Tänäänkin suunnattiin siis sinne!
 |
| Hurja mulkaisu kuvaajaan ja vähän lisää vauhtia koneeseen! |
Hiljaiselosta meille kuuluu ihan hyvää. Ensi viikolla on meidän vuoden ekat näyttelyt joita on tässä keretty jo tovi jos toinenkin jännittämään. Sunnuntaiaamuna alkaa mullakin kahden viikon loma töistä, tulee kyllä tarpeeseen! Ensi kesän lomatoiveetkin näyttää mulla taas samanlaiselta, kuin viimevuonnakin; viikonloppuvapaita anottu sinne ja tänne, täytyyhän näyttelyihin pääsy varmistaa edes töiden ohelta! Kovasti lasketaan (tai no, minä lasken) jo päiviä Hollannin reissuun, enää 168 päivää!!!
Isla on hurmannut mut lopullisesti ihan täysin. Se on mutkaton kaveri nuoresta iästään huolimatta, ja tulee aina portille vastaan kun menen tallille. Tai jos ei ole kerennyt portille, tulee tammavarsa heti tarhassa luo kun huomaa minut. Pari viikkoa sitten kun palautin varsan harjaustuokion jälkeen tarhaan ja kävin rapsuttamassa Minokselle moikat, seurasi varsa ensin raviaskelin perässäni sinne. Kun lähdin ruunan luota takaisin portille, tuli Isla pukkilaukkaa sinne, kun huomasi että olinkin jo siellä. Mainio tyyppi, ja niin valtavan ihana!
Jos nyt jollekin tulee jotain aihetta mieleen josta haluaisi kirjoitettavan, niin saapi paiskata tänne päin tulemaan! Kirjoitusvinkit ovat aina tervetulleita :-)
Ei kommentteja
Lähetä kommentti