Vaikka karvainen, helposti huolestuva Pessi ja siivekäs, huoleton Illusia ovat monilla tavoin toistensa vastakohtia, he ystävystyvät.
Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia

7. marraskuuta 2015

Hei hei mitä kuuluu?

Muutamat edelliset blogikirjoitukset ovat olleet vähän massasta poikkeavaa tässä blogissa, on ollut bloggaajatapaamista, ja parit kirjoitukset ovat koskeneet Islanninreissua. Tähän väliin on siis hyvä laittaa ihan perus kuulumispostaus, eikö?

Miltsille ei kuulu mitään ihmeellistä, joka on musta ihan positiivinen asia. Ruuna viettää leppoisia päiviä tarhassa ponilauman kanssa, parannellen kaviopaisetta. Viikon päästä olisi oikeassa etusessa ollut kenkä tasan kaksi kuukautta, joten kengitysaika olisi pikkuhiljaa aika ajankohtainen.
Ollaan nyt puheltu tallinomistajan kanssa, että ruuna olisi varmasti järkevää kengittää edestä nyt talven yli. Minoshan sai pukinkaviodiagnoosin edellisellä klinikkareissulla, ja nyt kun otus on vasta vuoden, pystyy kavioihin ja niiden asentoihin vaikuttamaan valtavasti. Oikea etunen näyttää nyt kengitettynä oikeinkin hyvältä, kun on saanut kasvaa varpaalta ihan rauhassa, mutta vasen etunen on vähän lyhyehkön näköinen. Tietty se nyt näyttää paljon lyhyemmältä, kun oikea on normaalin kavion näköinen.


Pikkumustaa en siis ole liikutellut taluttaen senkään vertaa, mitä liikuttiin esimerkiksi keväällä, vasemmasta etukaviosta johtuen. En halua kuluttaa sitä nyt (varpaalta) yhtään enempää, kuin mitä se kuluu tarhassa ruunan itse kävellessä. Nyt jos pikkumusta laitetaan edestä kenkään, päästään me taas taluttelulenkeillekin lähimaastoihin! Ne olivat ainakin keväällä molempien mieleen, Miltsi oli välillä niin hurjaa poikaa!
Miltsi on kyllä ollut varsinainen mallioppilas tuon kengän kanssa, kun pitänyt sen kiltisit mukanaan! Toivottavasti pitää vielä loppuajankin :-) ja seuraavatkin kengät saisivat pysyä yhtä hienosti menossa mukana!

Herra Ponin kotiutuminen on aika hyvässä mallissa, ruuna on ystävystynyt Pennin kanssa. Penni-poni yleensä ruunaa tarhasta haettaessa tulee myös portille mukaan, ja roikkuu Ponin riimussa. Mahtavaa että Ponikin on saanut laumasta kavereita, ei tuo enää juokse kaikkia karkuun, mutta laumanjohtajaa edelleen väistää hyvinkin sievästi. Ja saa väistää jatkossakin!
Miltsin kanssa ollaan myös tosi hyvissä väleissä, ei tietoakaan Valpperissa esiintyneestä häiriökäyttäytymisestä. Tosin, Miltsi taitaa olla laumanjohtajan lellikki, joten sietääkin olla siivosti... :-D

Poni sai kengät jalkaansa mun Islanninreissun jälkeen, joten nyt on päästy liikkumaan kunnolla. Kärryjen edessä onkin ollut varsin reipas paksukainen, välillä kotiinpäin tullessa on meinannut perä vähän lentää, ja toisinaan on saanut pidättääkin ihan kunnolla. Positiivista kyllä vaan, mahtavaa kun ruunalla on liikkumisen iloa!

Ponilla oli tänään rokkitukkapäivä!
Paksu-Pasi on myös ottanut karsinaelämisestä kaiken irti - tarhassa pantataan pissaa varmaan koko päivä, ja koko yö sitten lorotellaan autuaasti puruille, kun ei roisku jaloille. Ihme neiti! Tästä tavasta johtuen Poni saikin tallin ainoana turvepatjan karsinaansa, joka onkin toiminut ihan valtavan hyvin! Enää ei tarvi kantaa selkä vääränä märkiä puruja pois karsinasta, vaan turvepatja on kuiva pinnalta, ja karsina on paljon, paljon siistimpi! Ruuna myös jonkinverran sotki heiniään karsinassa pyöriskellessään, joten harmukainen nauttii iltaeväänsä nyt verkon läpi. Ja on siistiä karsinassa!

Meillä pyyhkii siis hyvin! Voin sanoa olevani täysin tyytyväinen ponielämään tällä hetkellä, en vaihtaisi mitään :-) vaikka Safin myynti oli kesällä pienoinen shokki, seurasi siitä paljon hyvääkin. Poni on superhypertyytyväinen kuivasta tarhanpohjasta (kuten myös allekirjoittanut, oi autuutta!), ja kuten olen täällä ennenkin maininnut - me kaikki kolme viihdytään loistavasti tuolla tallilla!
Nyt kun vielä Minokselle saadaan molempiin etusiin talvinastat, että pääsee pikkuruunakin tuulettumaan lähimetsiin :)

4 kommenttia

  1. Ponin "pissanpanttaus" ei välttämättä ole panttausta vaan voi olla että pissaa piisaa oikeasti niin paljon, kun eikös sillä karvakin lähde huonosti? Cushingin alkuoireilta aika vahvasti kuulostaa nimittäin. Muistelisin että taisitte kokeet siitä jo joskus aiemmin ottaa (?) mutta kantsii kyllä ehdottomasti nyt seurailla uudemman kerran.

    VastaaPoista
  2. musta tuntuu että se ei (osittain) pidä kovalle maalle pissaamisesta, aina hakeutuu nurmikolle tms. ettei vaan roisku jaloille :D Cushingtestit otettiin keväällä ja ne oli täysin normaalit, toinen ell. katsoi Ponia kesällä ja meinasi että se karva nyt on tuommoinen, ei syytä huoleen. mutta seuraillaan tilannetta ja jos tilanne vaatii niin otetaan uudemman kerran testit :)

    VastaaPoista
  3. Ruunat vaan on niin hienohelmoja :D meillä siis sama, että mahdollisimman pehmeä alusta pitää olla ettei vaan roisku jaloille, mutta kyllä oma sentään ulkonakin pissaa niin ei ole karsina märkä :D

    VastaaPoista
  4. Ano, jep, taitaa tietynlainen hienohelmaisuus olla yks tyyppi"vika" ruunissa! :D Ponilla tämä menee selkeästi vaan vähän yli :D

    VastaaPoista