Vaikka karvainen, helposti huolestuva Pessi ja siivekäs, huoleton Illusia ovat monilla tavoin toistensa vastakohtia, he ystävystyvät.
Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia

7. syyskuuta 2015

Pieni poninpoika matkustaa klinikalle

Huomasin Miltsin arkovan ensimmäistä kertaa noin viikko sitten, jolloin ongelma yhdessä tallinomistajan kanssa paikallistettiin vasempaan etujalkaan, ja syyksi laitettiin siinä oleva lohkeama sekä vain pohjien arkominen. Ruuna tosiaan ontui/könkkäsi sepelillä kävellessä, pehmeällä oli täysin puhdas. Antoi puristella jalkaa, ei ollut kuuma, turvoksissa, eikä lämmin. Kaviot olivat normaalilämpöiset. Kiikutin siis lapsosen takaisin laitumelle, jossa vierailin seuraavaksi keskiviikkona, jolloin en kiinnittänyt liikkeeseen suurempa huomiota, eli liike oli mitä luultavimmin edelleen puhdas pehmeällä.
Lauantaina laitumella oli vastassa sitten erittäin könkkäävä nuori. Näytin tallinomistajalle parit videot ruunan käynnistä, jotka otin niin kovalla pohjalla, kuin laitumellakin kävellessä. 
Tässä kohtaa näytti, että oikea etujalka on kipeä, ja ottaa vasemmalla lyhyempää askelta siksi, että saisi pitää oikeaa kauemmin ilmassa. Kipeä siis selkeästi oli!

Just tutu klinikan pihaan!
Edelleenkään jalka ei näyttänyt ulospäin mitenkään oudolta, tosin ehkä ihan lievää, pientä turvotusta oikeassa sääressä oli havaittavissa, kun oikein kaivoi. Lähetin ensin kengittäjälle viestiä, jos voisi maanantaina tulla kokeilemaan kaviota pihdeillä, mutta adoptiokasvattajan kanssa käydyn keskustelun jälkeen päätinkin perua kengittäjän tulon, ja soittaa heti maanantaina Hippomediin. Lopun ajan viikonlopusta mustuainen saikin viettää karsinassa. Onneksi tuo on ihan rauhallinen yksinkin tallissa ollessaan!

Tänään lainakuski-Marjutin auton nokka otti suunnan kohti Hippomediä (tätäkin kautta Marjut vielä ihan valtavan suuret kiitokset!!!!!!), mukanaan mustuainen ja yksi itsensä hengiltä suurinpiirtein stressannut omistaja. Minoksen mieli oli kuitenkin koko viikonlopun kirkas, ja kun päällepäin ei jalasta mitään näkynyt, oltiin kaikki varmoja että henkiin jää!


Eläinlääkäri katsoi liikkeet suoralla ja voltilla ravaten, tulipahan kokeiltua juoksuttamista Minoksen kanssa, ja hyvin sujui noin ensikertalaiseksi! Ontumisesta saatiin tuomio 2/5. Ruunan oikea etujalka taivutettiin, ja vaikka reaktiot taivuttamiseen näytti amatöörin silmiin hurjilta, oli lääkäri kirjoittanut epikriisiin että reagoi lievästi taivuttamiseen. 


Ontumatutkimuksen jälkeen lääkärikin paikallisti ontuman oikeaan etujalkaan, ruunaan tökättiin rauhoittavaa ja painuttiin röntgenkuville. Ja sieltähän se löytyi, iso irtoseinämäonkalo, ja sen vieressä paise. Miltsin irtoseinämäkin tuossa oikeassa etusessa huomattiin vasta lauantaina, ja se oli oikeasti aika valtava. Eläinlääkäri ei kuitenkaan sanonut, että kumpi tuli ensin, paise vaiko onkalo. Alle kuukausi sitten ollaan kuitenkin juostu kahdet näyttelyt, jossa liike on ollut täysin puhdas. Labrat otettiin myös, niissä kaikki ok.


No, eniveis, saatiin paise auki kunnon kaivamisen jälkeen ja pieni kavio pakettiin! Hoito-ohjeiksi 2-5päivän kipulääkekuuri, ja kaviohaude. Ensi viikon maanantaina uusintakuville, toivotaan että paise parantuu hyvin! Viikon verran tuo saa olla koppilevossa, katsotaan minkälainen heliumpallo sieltä löytyykään narun päästä sen jälkeen... Reipas pikkuinen meillä oli matkassa mukana, loppuajasta kun kipeää kaviota törkittiin ja huuhdeltiin, nousi "pieni porsas" komeasti pystyyn pari kertaa, mutta ihan ymmärrettävää kuitenkin! Hienosti taas pieni mustuainen matkusti yksin, tuosta saa kyllä olla ylpeä!

Sievä pieni paketti! Ei varmasti näytä mun tekemät noin siisteiltä!
Nyt parannellaan kaviota kaikessa rauhassa, ja otetaan biotiinin lisäksi ruokintaan mukaan joku kavioita vahvistava lisäravinne. Ehdotuksia? Marstallin Huf-Regulatoria olen pyöritellyt päässäni, sinkkiä täytynee myös käydä ostamassa. Kyllä tästä vielä hyvä kavio tulee!

1 kommentti

  1. Itsellä omalle issikalle tuli heikkoon kavioainekseen pari vuotta takaperin iso paise myöskin, poksautti mätää ihan ruununrajasta kun niin ylhäälle ehtinyt mokoma oli. Karsinalevossa ponista tuli alkuun aika uninen (meillä oli kipuläkkeiden lisäksi vielä antibioottikuuri) ja rauhallinen, kunnes parin päivän päästä neiti päätti että nyt ei tarvi haudetta enää vaihtaa ja alkoi rettelöimään :D Se repi hienot teippihauteet pitkin sairaskarsinaa, hihhuloi uusien laitossa ja lopulta yksi aamu sen kaverishettis löytyi sairaskarsinasta myöskin - oli pikkukaveri tuumannut että toisella on yksinäistä ja ryöminyt väliaikaisten lankkuporttien ali (joista alimmat oli polven korkeudella, en käsitä vieläkään miten 90cm säkäinen on limbonnut sieltä ali) pihaton puolelta!

    Sitten kun paise alkoi menemään jo ohitse, alkoi kävelytys kun veri piti koppilevon jälkeen saada taas kiertämään (kaksi-kolme krt/pvä, min. puolen tunnin ajan kerrallaan, about parin viikon ajan). Kyllä tuli pihapiirin kivet ja kannot tutuiksi siinä pipiponia perässä raahatessa...Mutta lopulta jalka parani hyvin ja sujuvasti lopulta sitten palattiin normaaliin elämään takas. :) Paise tuli syksyn kurakeleillä, ja talveksi ponille kasvoi paisejalkaan hirveän tuuheat karvat verrattuna muihin jalkoihin jotka olivat kyllä pörröiset nekin.. hiukan oli koominen karvajalkapuoli elukka sen talven :D

    Omalle tammalle paise tuli juurikin heikkoon kavioainekseen, koska koko poni oli aika heikossa kunnossa meille tullessaan ja paise-episodi sattui nelisen kuukautta ostosta eli vaikka biotiinilisää heti ekoista päivistä asti sille laittelin, ei se siinä vaiheessa ollu vielä auttanut.

    Ruokavalio on tärkeää tämmöisen haperokavion kanssa. Ihan ekana heinän laatu syyniin. Sitten muun rehuvalion tarkistus, siihen lisäksi Progut farm suoliston hyvinvoinnille, biotiinilisä (ja ihan kunnon annostukset biotiiniin, ei mitään pikkuripauksia vaan ihan reilusti koska vesiliukoinen vitamiini) ja pieni kalkkilisä on ainakin omalla tehny ihmeitä. Etenkin korostan näissä kaviojutuissa hepan suoliston toiminnan tärkeyttä, siksi kantsii ainakin jotain progutia vastaavaa harkita. Suoliston epätasapaino heijastuu vaikka mihin, joten ekana pitää masu saada toimimaan mahdollisimman hyvin, ja sitten vasta kaikki muu.
    Ruokintakalkki imeytyy aika heikosti eli sen käyttö perustuu oikeastaan enempi mahalaukun neutralisointiin, mutta tottakai kalsiumin liikasaantikaan ei ole hyvästä. Mutta ainakin meidän muuten hyvälaatuinen kuivaheinä on aika monena vuonna jopa hieman tarvinnut kalkkia kaverikseen, eli liikasaannista ole tarvinnut pienillä annostuksilla huolehtia. Kuulemma vanha hevosmiesten kikka tuo kalkkilisä huonoille kavioille, tiedä sitten mutta kokeilemisen arvoista on koska meillä on ainakin auttanut.

    Noihin melko hinnakkaisiin kavionparannusaineisiin en ole lähtenyt, en vaikka välillä ollaan tässä vuosien varrella oltu ihmeessä tuon samaisen paisetamman kanssa kun milloin on kengät lohjenneet irti ja milloin mitäkin. Silti olen kyllä tullut vahvasti siihen tulokseen, että kun suolisto pelaa, vitamiiniensaanti on kunnossa ja ennenkaikkea vuolu/kengitys on kunnossa, pitäis kavion vahvistua ihan siltäänkin.

    Sellainen tuli vielä mieleen noin niinkuin jatkon kannalta, ett kavioiden ruununrajojen riuska pesu juuriharjalla säännöllisesti edistää verenkiertoa, tämän kuulin kengittäjältä. Itsellä tosin meni hinkkausinto ennenkuin tulokset alkoivat näkyä, että auttoiko jynssäys vai ei, mutta tuskin on haittaakaan (sitten kun tulehdustila on pois ja kavio on taas terve). :)

    Pikaista paranemista! <3

    VastaaPoista