Paksut harmaat ratsuina

Poni pääsi eilen ratsuhommiin, kun laitumenomitajien ala-asteikäinen tytär kipusi ruunan kyytiin. Tämä tyttö on ratsastanut ennenkin, joten itse sais istuskella traktorin renkaan päällä ja huudella ohjeita sieltä käsin. Viime viikonloppuna veljenpoikani 3v ja 4v olivat toista kertaa ratsastamassa Ponilla, ja voi vitsit! Näistä vanhempi oli aivan innoissaan, ja ravasi pitkät pätkät ilman, että kukaan piti pojasta kiinni. Kauhukahvassa tämä roikkui, mutta nauru raikasi ja kiljuttiin että mennään kovempaa! Poikien äiti lähetti mulle viestin, ja kertoi, että tämän vanhemman pojan lemppariohjelma on nykyään My Little Pony... ;-) ponipoikia kummatkin selkeästi!

Joo, mutta siihen eiliseen! Oltiin laitumen lähellä yhdellä suht isolla hiekkakentällä, Poni näki ja kuuli kaverit kokoajan, ja ruunalla olikin vähän tunku takaisin kaverien luo. Varsinkin oikeaan kierrokseen ruuna tunki ja puski lapa edellä, mutta hienosti ratsastaja sai ruunan varsinkin käynnissä menemään sinne, minne halusi.

Vasempaan kierrokseen ravailut onnistuivat myös oikein hyvin, ja tyttö sai pidettyä ravin yllä siihen asti, että itse pyysi sen alas. Kummempia ei tehty, ravailtiin ja käveltiin isolla ympyrällä varmaan abautiarallaa 40min. Poni oli hienosti eikä lapa edellä tunkemisen lisäksi tehnyt mitään muuta apinointia.

Ruunaa katsellessani tajusin, että voi jumankekka, sehän on lihonut ihan valtavasti! No, kunhan lauma lähtee laitumelta takaisin tallille, alkaa kunnon kunnonkohotus. Ja jos tämä tyttö innostuu nyt kunnolla ruunalla ratsastelemaan, niin siinä on yksi apukäsi lisää liikutusta ajatellen. Kunhan selkään joskus menee joku hieman osaavampi, ettei tuo rupea ihan kusettamaan kaikkia pikkukuskeja, mutta onneksi simmoinenkin on jo puhuttu ratsastamaan!

Tänään poniohjelmassa olikin jotain, mitä mun on mieli tehnyt tehdä jo vaikka kuinka ja kauan. Ensin ei ollut padia satulaan. Sitten oli padi, mutta satulavyö oli auttamatta ihan liian lyhyt. Nyt on satula, padi ja satulavyönpidennin, joten eikun menoks ja satula Sohvin selkään!

Kyseessähän oli nyt tamman 4. ratsastuskerta, ja voi vitsit miten tuo vaan osaa olla niiiiiin valtavan kiltti ja rauhallinen ja jnejnejne! Safikin on myös aika mallia tynnyri nyt, joten satula lähti tosi helposti kallaamaan vasemmalle, ja jouduin sitä monesti korjaamaan takaisin oikealle. Safi ei välittänyt mitään, vaikka heiluin kuin hullu heinämies selässä, vaan seistä tapitti kiltisti paikoillaan. Liikkelle lähtiessä Outin piti olla vähän vetoapuna, mutta ilman taluttajaa tai tuki-ihmistä pärjättiin muuten. Selässä keikuin ehkä max 10min, jonka jälkeen paksukainen pääsi takaisin laitumelle. Pari kertaa lähdettiin liikkeelle myös ilman Outia, ja ratti pelasi oikein mainiosti jarrun ohella.

Safistelun jälkeen Outi juoksutti Aadan liinassa, ja sitten valjastin Ponnyn kärryjen eteen, ja Outi heitti Melexille satulan selkään. Lähdettiin viereiselle hiekkamontulle kruisailemaan pitkin crossiratoja, ja vitsit miten Poni tykkäsikään! Ravattiin siellätäällä ja laukattiin mäkiä ylös, kunnon maratontreeniä siis! ;-)

Molemmat hevoset vaikuttivat crosseilun jälkeen kovinkin reippailta, niin ravailtiin(tai no, me lähinnä Ponin kanssa laukkailtiin) vielä tiellä. Poni olikin mukavan hikinen 40min liikutuksen jälkeen, joten otus pääsi kylmän suihkun kautta takaisin vielä vähän lihoamaan laitumelle!

Poni sai eilen uuden timanttiriimun. Ylläolevassa kuvassa mukavan hikinen ja ötökkämyrkystä(Porcivettiä ja tervaa) ruskea poni esittää tyttöriimuaan kovinkin ylpeänä!