Milon kuulumisia

Varsa on asustellut huomenna jo kuukauden päivät tuossa naapurikunnassa, ja minä olen ajellut kahdella tallilla. Miloa käyn moikkaamassa 2-3 kertaa viikossa, riippuen ihan työvuoroista. Valpperissa käyn öbaut 3-4 kertaa viikossa? Tosi vaikea sanoa näin yhtäkkiä! Vuorotyö on välillä tosi hankalaa, nytkin olen koko loppuviikon iltavuorossa (pe-su), enkä ajatellut käyväni Valpperissa kertaakaan, Poni pääsee kuitenkin liikkumaan Taran omistajan sukulaisen toimesta. Tämä pikkutyttö onkin ihan rakastunut ruunaan, milloin toivoo että poni tulisi joululahjapaketista, milloin miettii, että riittääkö parisataa euroa Ponin ostoon :') herttaista! Harmaat ovat liikkuneet tämän viikon aika reippaasti, milloin kärryjen edessä ja takana, milloin "hankitreeniä" treenaillen vapaana kentällä.

Joo mutta siihen Miloon! Varsalle kuuluu edelleen pelkästään hyvää, mukula nauttii samanikäisestä painikaverista, ja turvallisesta hoitotädistä. Ensi viikolla olisi tarkoitus pakata varsat autoon ja käydä maneesilla irtohypyttämässä kääpiöitä ensimmäistä kertaa. Ensi viikon lauantaina meidän kisaura alkaa, kun suuntana on Laitila ja vuoden ekat mätsärit! Olen nähnyt jo valmiiksi ties mitä painajaiskuvia, missä Milo puree toista tuomaria käteen, mutta muuten käyttäytyy hyvin. Suurin jännityksen aiheeni on ehkä se, että me sinkoillaan vähän joka suuntaan kun pitäisi ravia näyttää. No, otetaan tämä nyt ihan harjoituksen kannalta kesän näyttelyitä silmällä pitäen!

Välillä ollaan käyty toisen varsan ja tämän omistajan kanssa yhdessä maastossa kävelemässä, pari kertaa ollaan myös Milon kanssa käyty yksikseen tallustelemassa lähimaastoissa. Välillä vain harjailen varsan tallissa, välillä en tee sitäkään, vaan rapsuttelen pelkästään tarhassa. Riippuu päivästä ja aikataulusta! Päivä päivältä tykkään varsani luonteesta vain enemmän. Otus on rauhallinen ja pitää ihmisten seurasta, mutta ei ole kuitenkaan liian päälle käyvä. Ihan rohkeakin tuo on!

Tänään sattui vapaapäivän kohdalle mahtavan ihana ilma, meinasi karsinoidenkin siivous jäädä kesken, kun huomasin, että ulkona paistaa aurinko! Mitään en eteeni meinannut nähdä, kun silmät sirrillään suunnistin kameran kanssa ponien tarhaan, sen verran kirkkaasti paistoi! Mulla tuntuu olevan vielä ihan extraherkät silmät valon suhteen, ja jos vähänkin rupen asiaa ajattelemaan, tuntuu että sokeudun heti samaisella sekunnilla :-D

Joopa joo, varsalla kävi vuolijakin tuossa joku aika sitten (sanoinko siitä jo?), jossa käyttäydyttiin suht mainiosti! Liityin alkuviikosta (?) shettisyhdistykseenkin, sanottakoon se nyt vielä!

Ei kai tässä muuta, palaillaan viimeistään kun irtohypytyskeikka on (onnistuneesti) ohi, tai jos ei silloin, niin mätsärin jälkeen viimeistään! Safi ja Tarakin muuten tulevat sinne näytille :-) Poni jää nyt kotiin.