Vaikka karvainen, helposti huolestuva Pessi ja siivekäs, huoleton Illusia ovat monilla tavoin toistensa vastakohtia, he ystävystyvät.
Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia

2. heinäkuuta 2017

Pedersören rotunäyttely 1.7.

Johan oli piiitkä näyttelyreissu! Kilometrejä kertyi reippaat 800km ja autossa istuttuja tunteja ei edes jaksa laskea...
Koko reissu alkoi jo perjantaina, kun yövuoron jälkeen nukuttuani nelisen tuntia heräsin kahdeltatoista päivällä, pakkasin loput tavarat, ulkoilutin koiran ja suuntasin kohti tallia. Olin hakenut torstai-iltapäivällä trailerin jo tallille valmiiksi ja pakannut Minoksen tavarat autoon ja laittanut heinät valmiiksi traileriin. Enää ei tarvinnut kuin napata ruuna kyytiin ja ottaa vesiämpäri mukaan.

Ajoin ensin parin tunnin päähän Porin seudulle, jossa siirsimme niin minun kuin Minoksen tavarat toiseen autoon, sekä tietty Minoksen toiseen traileriin. Minoksen kanssa matkusti hyvä uimakaveri edelliseltä viikolta Yyterin reissulta, ja ruunan omistaja oli kuskina koko pitkän ajomatkan. Matkaan Porin liepeiltä kohti Pohjanmaata lähdettiin puoli neljän pintaan, ja perillä Pohjanmaalla oltiin suurinpiirtein ilta kahdeksan aikaan. Ehkä, ei muista enää! :-D

Perillä siirsimme ponit karsinoihin, kävimme sisällä syömässä jonka jälkeen pesin Minoksen ja pesuoperaation jälkeen kävimme erittäin reippaiden ruunien kanssa vielä puolentunnin iltakävelyllä. Minos ja Rampe olivat kumpikin niin reipasta poikaa pitkän ajomatkan jälkeen!

Perjantaiyön nukuin todella huonosti, surkeaa unta kertyi maksimissaan ehkä neljä tuntia. Väsymys oli varmasti tässä kohtaa mennyt jo niin "yli", että olin takaisin yövuororytmissä, vaikka yövuoron jälkeen perjantaina nukuinkin vain neljä tuntia.

Lauantaina herättiin kuitenkin aikasin, puunattiin vielä kaikessa rauhassa poneja ja käytiin majoituspaikkakuntamme kiertoajelulla. Tosin ei siellä hirveästi mitään nähtävää kyllä ollut, mutta maalaisena tähän on jo totuttu! :-D
Kohti näyttelypaikkaa lähdimme ajamaan vasta kello 12, harvinaisen myöhään siis! Perillä oltiin hyvissä ajoin, eikä kuumasta päivästä johtuen otettu ruunia kovin aikasin ulos trailerista.

Siinä odotellessa oli hyvin aikaa kuunnella, mitä hollantilainen tuomari Albert van Asch pitää suomalaisista poneista. Oli aika jännittävää kuunneltavaa, kolmospalkintoa tuli niin että raikui. Otettiinkin Rampen omistajan kanssa tavoitteeksi, ettei napata nyt kolmospalkintoa näin kaukana kotoa!

Jännitti vietävästi Minoksen kehän alussa, mutta niin vaan oma pieni kehäkettuni loisti ja nappasi luokkavoiton itselleen. Minoksen kanssa oli kaksi muuta kolmivuotiasta ruunaa. Tuomari antoi ruunalle II-palkinnon, johon olen erittäin tyytyväinen! Sanoi, että mietti ykkös- ja kakkospalkinnon välillä, kehui liikkumista ja sanoi että on vähän lyhyt. Ja niinhän tuo onkin, kompaktin kokoinen pikkuruuna, ei tuohon kroppaan pituutta enää sopisikaan yhtään :-)

Minoksen arvostelu:
Good type but round, nice head. Heavy neck connection, hard legs. Topline ok.
Walk correct, good movements, smooth step.
Trot good movements.


1.7.2017 Pedersöre, IIp., luokkavoitto, paras nuori ori/ruuna
Minoksen kehän jälkeen jäätiin suoraan kehään odottamaan parhaan nuoren orin/ruunan valintaa joka sitten ojennettiin Minokselle. Huippua! Hymyilytti todella paljon! Käytiin nappaamassa Rampe pois trailerista, viimeisteltiin loppusilaukset ja suunnattiin kehän laidalle odottamaan. Jännitti! Ja paljon, Minoken kanssa tavoitteeseen oltiin päästy, ja nyt oli vielä Rampe esitettävänä.
Aikuisten ruunien luokka oli täynnä vieraita nimiä, Rampen lisäksi ruunia oli muistaakseni kolme.
Kopittamisen johdosta Rampella oli juuri passelisti virtaa, ja se esiintyi edukseen ollen todella ryhdikäs.

Sihteeri ohjasi meidät Rampenkin kanssa ensimmäiselle sijalle, eli luokkavoitto napsahti tämänkin ruunan kanssa! Ilo kasvoi vielä entisestään, kun Albert ojensi Rampelle ykköspalkinnon! Mieletöntä, vaikkei oma poni olekaan kyseessä! Tiukalta tuomarilta saadusta ykköspalkinnosta kannattaa ja saa olla ylpeä.

Odoteltiin Rampen kanssa hetki kehän laidalla Champion kehää, mutta kun jalostusoreista kumpikaan ei saanut ykköspalkintoa (nuorille riittää champion kehään IIp., mutta aikuiset tarvitsevat sinne päästäkseen Ip.), oli Rampen championpalkinto jo taattu.
Käväistiin Rampen kanssa siis vielä Champion ori/ruuna kehässä, ja niin nappastiin Rampelle toinen Champion palkinto.

BIS-kehässä ei kunniaa tullut meille enempää, mutta oltiin erittäin tyytyväisiä näihin saavutuksiin. Piitkä kotimatka alkoi puoli kuuden aikaan Pedersöressä, ja kotona Turun kupeessa olin puoli kahden pintaan yöllä. Väsytti, ja uni maistui, mutta kannatti lähteä!

Junibackens Ramazzotti, Ip., luokkavoitto, Champion ori/ruuna

2 kommenttia

  1. Jälleen kerran suuret onnittelut hienosta näyttelymenestyksestä! Kannatti ajella vähän kauemmaksikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, jälleen kerran! :-D Kannatti tosiaan ajella kauemmas! Nyt tuleekin pieni näyttelytauko, seuraavat näyttelyt ovatkin vasta elokuun lopulla.

      Poista