Reipas ajo-eskarilainen Minos!

Mä en tule Gimpin kanssa toimeen en sitten ollenkaan, joten tässä kovin hieno leikkaa-liitä kuva kahdesta kännykkäkuvasta!

Tänään valjastettiin Minos taas aika pitkän pakkoloman jälkeen aisojen väliin! Meidän pakkoloma johtui puhtaasti vaihtuvista hampaista - Minos päätti vaihtaa maitohampaat rautalegoihin vaihtamalla useita hampaita saman aikaisesti, joten kovin paljon ei viitsinyt kuolainta suuhun laittaa. Nyt on kuitenkin suu sen verran rauhoittunut ja hampaita saatu vaihdettua, että syöminenkin sujuu hyvin, joten oli aika taas palauttaa ajojuttuja mieleen!

Minoksella on ollut kärryt ehkä viime vuoden puolella viimeksi perässä, ehkä ennen joulua!? En suoraansanottuna muista. Tämä oli arviolta viides tai kuudes kerta kun kärryt perässä ovat olleet, ja jokainen kerta on sujunut ihan mielettömän hyvin. Minos on suhtaunut ajo-opetukseen tosi hienosti! Parilla ensimmäisellä kerralla meillä oli kaksi taluttajaa, mutta hienosti oltaisiin yhdellä taluttajalla pärjätty.

Viime kerrat ollaan menty tallinomistaja narun päässä, ja edellisellä kerralla taisin roikkua kärryissä aiheuttaen vähän vedettääväkin ruunalle. Tähän Minos reagoi pienellä loikalla, muttei intoutunut sen enempää tästäkään asiasta. Tuli myös todettua, ettei ruuna välitä potkuremmistä tuon taivaallista. 

Saatiin tallinomistajalta lainaan ponikokoinen y-rintaremmi, joka otettiin tänään ensimmäistä kertaa käyttöön. Tallinomistaja tuli vielä liinan kanssa varmistamaan menoa, ja kun oltiin päästy tallipihalta pois, hyppäsin ensimmäistä kertaa kärryjen kyytiin. Mieletön fiilis, Minos oli puolivuotias kun sen ostin, ja nyt se on kolmivuotias ajo-opetettu reipas nuori poni! Vau!

Kun korkattiin tänään ensimmäinen kärryillä istuminenkin, niin korkattiin samalla kertaa ensimmäiset ravit kärryiltä käsin kertakin! Minos nosti ravin tosi hienosti parista maiskautuksesta, ja ravasi rauhallista ravia eteenpäin. Ollaan pari kertaa ravattu kärryt perässä niin, että juoksen itse kärryjen takana mukana, joten periaatteessa tuttu juttu tämäkin - nyt oli vain enemmän painoa kyydissä ja sai oikeasti vetää. 

Parit ravipätkät yhteensä ja muutamat käynti-seis-käynti siirtymät, joiden aikana oli ihan pakko napata parit kuvat. Tallinomistaja sanoikin, että Minos on varmaan tottunut että aina pysähdellään ottamaan kuvia, ja niinhän tuo kyllä onkin! :-D Mahtaakohan olla yhtä ainutta talutuslenkkiä, joista ei kuvia olisi... heh!

Käveltiin tallinpihaan ja nappastiin kärryt pois ja valtavan paljon kiitoksia reippaalle ruunalle! Minos on ollut tosi helppo ajo-opetettava! Ruunan tuntien kärryistä olisi voinut tulla vaikka minkälaisia reaktioita, mutta nyt ollaan kyllä osattu tehdä jotain oikein, kun tämä näin helposti sujuu. Innolla odotan, että päästään kunnolla hölkkäilemään metsäteitä pitkin, ja rakentamaan lihaksistoa ajaen!
Ja onhan se vaan, aika mielettömät näkymät tuolta oman ponin kärryiltä! <3