Laidunpuhinaa

Mun blogikirjoituksista joka viides alkaa nykyään varmaan sanalla laidun.. Noo, menkööt!

Kävin tänään Valpperissa katsomassa karkulaisia, ja viihdyinkin laitumen reunalla varmaan pari tuntia kuitenkaan tekemättä mitään ihmeempiä. Rapsuttelin paljon Selssiä ja myrkytin ponin huolella, ettei ruunan tarvitsisi niin paljon mennä ötököitä karkuun. Selssi pääsee puhkuristaan eroon luultavasti syksyllä, kun poni pääsee ikivihreille. Suuren suuri ikävä tuota persoonaa tulee, mutta ainut oikea vaihtoehto tässä tilanteessa.

Jessican (Kavioiden kopsetta & koparoiden naksetta -blogin kirjoittaja) innoittama yritin minä tehdä lupiineista Safille kukkaseppelettä, mutta epäonnistuin aika loistavasti. Safi sai leikkiä sitten kaunista yksisarvista, kun laitoin lupiinit tamman korvan taakse kuitenkin.

<3

 Sohvi ei oikein arvostanut mun yritystä tehdä vaavasta kukkaistyttöä, joten ylläoleva kuva on paras, jonka neidistä sain kera kukkien. Syöminen oli liian kivaa verrattuna poseeraamiseen, tottakai! Ässä kiinnostui mun tekemistä äänistä tammaa enemmän. Annoin allaolevan kuvan ruunan omistajallekin, joka sanoi että on vähän reippaamman näköinen hevonen kuvassa kun eilen, kun koko muu lauma oli nuokkunut katoksessa kun pappa oli syönyt ruohoa laitumella. Mitäs juoksentelivat pitkin kyliä! :-D

Ässä ihmetteli hyvän tovin sisiliskoa, jota itsekin aluksi pelästyin ihan reippaasti.

Kävin Safin kanssa kävelemässä laitumen vieressa kulkevalla tiellä pienen pätkän, ihan katsoakseni että tamma kävelee ja ravaa hyvin eilisten rallittelujen jälkeen. Reippaasti ja innokkaasti tuo lähti mukaan, ja ainut stoppailut tulivat isojen peltojen kohdalla ja tammalla oli hirveä tunku niille. Eilen luultavasti rallitellut siis niitä pitkin :-D Kotiinpäin otettiin parit ravipätkät ja testailin samalla että jarrut toimii, ja loistavastihan ne, äänellä ja kehonkielellä. On se ihana <3

Mun pitäisi ilmottaa Safi elokuun issikkanäyttelyyn, en vain ole vielä sitä pystynyt tekemään, kun en ole Hippoksen heppajärjestelmään tunnuksia saanut. Mulla on hirveä stressi ja jännitys nyt jo päällä, että miten Safi käyttäytyy, suostuuko se seisomaan kunnolla (liikkeet näytetään vapaana) ja tuhat muutakin asiaa pyörii päässä samaan aikaan. En varmaan nuku koko elokuuna kun stressaan yhtä rotunäyttelyä! :-D

Safi saisi pikkuhiljaa pudottaa tuon talvikarvansa mahastakin pois. Tamma on nyt syönyt jonkun aikaa (viikon?) B-vitamiinia, ja vieläkin tamma sitä mielellään syö suoraan kädestä. Muille hevosille ei kelpaa ollenkaan, tiedä sitten, että jos tuolla oikeasti on joku puutostila ollut.

Ja jotta lukijat ei vaan unohtaisi, vaava on ylihuomenna 2v!